Ihanaa kun on perjantai. Aamulla ei olisi huvittanut yhtään nousta ylös, mutta kun tajusin tämän perjantai-asian niin ponkasin kuin Anttila sängystä ylös. Eikö jossain laulussa joku Anttila ponkassut jonnekkin vai sekoilenko minä? Huomasin siinä sitten pojoing ponkaillessa ja sinkoillessani, että siirtyminen vaikeampiin joogaliikkeisiin, on aiheuttanut karsean lihassäryn. Aika jännä olo, en muista tätä pitkiin aikoihin kokeneeni. Ihan sattuu portaita noustessa.
Olen viime aikoina tehnyt paljon ruokaa. Viikonloppuna tein monelle hengelle porsaanpaistin ja juureskiusauksen. Siinä juureksia pilkkoessani tuli mieleen, että olisipa täälläkkin valmiita suikaloituja perunasipuliseospakasteita myynnissä. Kyllä ostaisin! Olen myös tehnyt kasvispihvejä ja kanttarellimuhennosta. Kasvispihveistä tuli ihan uusi lempparini. Tein myös lihapasteijoita. Tavallinen voi-rahkataikina ja täytteenä riisisipulijauheliharaakakananmuna-mössö. Niistäkin tuli tosi hyviä, ihan semmoisia kuin Suomessa leipomoissa.
Eilen tein ensimmäistä kertaa elämässäni SUOMI PITSAA. Eli laitoin täytteeksi kinkku, ananas, sipuli, katkarapu, sinihomejuusto, valkosipuli, extra juusto jutut. Söin sitä kylmänä tänään aamiaiseksi ja maistui ihan kuin Suomessa.
Eli olen tällä hetkellä fiksaantunut tekemään Äidinmaan ruokaa. No ehkä sitä pizzaa jää vielä pala huomiseksi, niin voin näin viettää itsenäisyyspäivää.
Muutenkin pitää tankata kaloreita iltaa varten, koska ensin on jooga ja sitten menemme eksäni synttäreille ja siellä ei ikinä saa mitään tarjoiluja paitsi juomaa. Tai olisiko hän joku sata vuotta sitten kerran tarjonnut sipsejä. Yksi hyvä syy miksi me erosimme. Hän ei ymmärrä ruoan eikä tarjoilujen päälle.
Huomenna onkin The Dandy Warhols konsertti mistä keikan jälkeen siirrymme taksilla työpaikan joulujuhlaan. Onhan se hiukan noloa mennä vasta yöllä, mutta rajansa firmalle uhrautumisessakin!
Tänään olisi myös Giant Sand keikka ja sunnuntaina Get well Soon, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan voi ryysiä. Haluan nimittäin myös katsoa Friends jaksoja dvd:ltä ja syödä niitä piirakoita.
Vielä yksi asia konserteista. Minulle on käynyt monta kertaa niin, että menen katsomaan jotain täysin tuntematonta rokkibändiä johonkin paikkaan ja kappas, siellä seisovat tyyliin "pete" ja "ripa", keitä en ole nähnyt yli 15 vuoteen. Minulla on "pete" mielessäni sellaisena mopo-poikana kenellä on juuri alkanut kasvaa jotain haituvaa leukaan ja asuna myllyt ja pilotti.* Siis Helsinki-Espoo-Vantaa alue on loppujen lopuksi niin pieni, että on ihan mahdotonta ettei näin usein kävisi.
No, äsken katsoin yhden paikan nettisivuja ja totesin, että hyvä homma, tuossa pian siellä soittaa kaverin bändi ja syyhypunkkikolleegani soittaa keikan jälkeen levyjä. Merkkasin kalenteriin ja katsoin vielä että aijaa, siellä soittaa joku toinenkin bändi. Katos vaan, Suomesta. Klikkaaan täysin minulle tuntemattoman bändin kuvaa ja oho! Sehän on "Virtasen Kale". Perkele! Viimeksi nähty siskon lakkiaisten aikaan. Jumpeli. Pieni suloinen Helsinki.
Mukavaa viikoloppua ja itsenäisyyspäivää.
From Cologne with love,
Kata aka CalamityK
*Kukaan ei halua miettiä, että millaisena "petellä" on allekirjoittanut mielessä.
5.12.2008
Sananen Anttilasta, Petestä ja juureksista
Arkistoluokittelu:
En tajua taaskaan mitään,
Marttanurkka,
Myllyt
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Argh, jooga! Tajusin juuri etten ole venytellyt yli kahteen viikkoon! Ei ole ollut "aikaa"...
Itsepäisyyspäivää kata-kullalle.
cista
Niin paljon kaikkia ihania keikkoja siellä! Eilen juuri kuuntelin Dandy Warholseja ja toivoin jotain mahtavaa keikkaa Helsinkiin.
Se on itsenäisyyspäivä täällä ja minulla se on sujunut zombeillessa ja True Bloodeja dvd:ltä katsoessa. Liiruamiseen jää nykyään niin vähän aikaa, ja miten tärkeää se on! Koska en ole saanut liiruta aikoihin, edes viikonloppuisin, jätin koko tämän viikonlopun buukkaamatta, ainoastaan äidin luokse syömään huomenna. Se on vain ihanaa, kun saa mennä valmiiseen pöytään ja liiruta siellä sitten:)
Voi hyvin, meilaan pian takaisin!
-minh-
Muistakaa venyttely ja kalaoöljykapselit tytöt!
Kiitos Cista kulta.
Mä olen minh melkein katkera että sinä voit mennä tuosta vaan äitisi luo syömään. Mä juttelin sentään tänään äidin kanssa puhelimessa, iloitsen kyllä siitä.
Liiruaminen on ihanaa ja taas sain sulta uuden sanan. Menen nyt liiruaman.
Lähetä kommentti