Moderni kapinallinen liihottaa tanssilattialla sukissa ja roikottaa päätään!

Liikkeellä kummaa aktiivisuutta.

Jos joku sattui lukemaan sen järkyttävän pitkän teinimeemin, mihin vastasin pari viikkoa sitten, niin ehkä huomasitte, että olen ollut huolissani fyysisestä hyvinvoinnistani.

Päätin sitten ryhdistäytyä. Ja vieläpä uudistua! Koska olen tanssinut koko ikäni klassista balettia, tanssitunneilla käyminen on aina ollut sitä kurinalaista (hah) jokseenkin matemaattista vatsasisään-nutturakiristää-väännäjäseniäkunnessattuu-harjoittelua.
Nyt olen tehnyt jotain täysin mullistavaa. Käyn modernin tanssin tunnilla.
Se on ihan uskomatonta, klassisen pianon sijaan tanssimme myös modernin musiikin tahdissa. Olen siis moderni. Kauhean vaikeaa tosin, tai mitä minä nyt oikein odotan kahden tunnin jälkeen, monissa liikkeissä jalkaterät eivät ole auki, vaan sojottavat ihan suoraan eteenpäin, selkää taivutellaan jotenkin inhimillisemmin ja pään piti antaa välillä vaan rennosti roikkua lattian suuntaan, eikä siellä pidetä tossuja jalassa. Siis tämä sotii sitä kaikkea vastaan, mitä olen koko ikäni harjoittanut. Melkein tuli paniikki, kun aloin miettiä, että mitä jos vanha baletinopettajani näkisi minut, selkä ei ollut edes kunnolla suorassa ja sormet harittivat oudosti!

En kuitenkaan uskalla ihan hurjaksi alkaa, käyn tietenkin silloin tällöin myös baletissa. Se on katsokaas samainen koulu.
Pidän paikasta. Baletin opettaja ja siis kyseisen paikan omistaja on hollantilainen herrasmies. Hänessä on vielä sellaista vanhemman ajan charmia. Modernin opettaja on miellyttävä ja uskomattoman kaunis nainen. Tosin hän on niiiiiiiin taiteellinen ja BOHEEMI, että melkein voisi ärsyttää, mutta eipä ärsytäkään, hänessä on nimittäin jotain niin sydämellistä.

Pukuhuoneesta pitää loikkia pihan ja portaitten kautta tanssisaliin, siellä haisee hiukan homeelle ja lattia narskuu. Ei tosin niin paljon, kuin pienenä tyttönä Stadikan peilisalissa. Siellä nimittäin todellakin HAISI homeen ja kalkin sekoitus.

Muu ryhdistäytyminen: Olen kuuliaisesti venytellyt joka aamu, yritän välttää tulevia selkäongelmia.

Venytelkää kaikki paljon enemmän, lempimusiikin soidessa, se on sielulle hyväksi!
Venyttely on hyvä ongelmanratkaisu kaikissa tilanteissa. Ei se toki varsinaista pulmaa ratkaise, mutta helpottaa ajatusraksutusta.

(Nuorempana tapanani oli polttaa usein ruohoa, voi niitä venyttelysessioita, saatoin tunteja venyä mitä oudoimpiin akrobaattisiin asentoihin. Koska en enää pahemmin polttele, on venyttelykin paljon kankeampaa, mutta kulkeepa ajatus selkeämmin. Niin tai näin.)

Oikeasti, olo on jo parin viikon jälkeen niin paljon parempi, askel keveämpi.

Haluan vielä kertoa teille, että Bob soutaa kokoajan. Hän innostui viime kesänä Suomessa soutelusta ja vaati soutukoneen. Ostin Joulun alla sellaisen ebaystä. Varmaan joku onneton hankkinut sen ostoskanavalta ja noudinkin sen jonkun miehen kellarista. Maksoi ruhtinaalliset 14 euroa.
Onnesta pyöreänä katselen joka päivä kuinka tyyppi vaan soutaa.