9.2.2010

Syylä ja minä

Joskus vuonna -93 huomasin oikeassa isovarpaassani jotain kummaa. Keskellä varvasta, siis silmistä katsottuna lattian puolella, oli kumma musta pilkku. Annoin sen vain olla siinä, kun en tiennyt mikä se oli. Jossain vaihessa se alkoi sattumaan balettitunnilla ja äiti diagnostisoi sen syyläksi. Espoon terveyskeskuksen lääkäri jäädytteli sitä useampaan otteeseen, mutta ei se hävinnyt. Myöhemmin se alkoi aiheuttamaan niin ikävää kipua, että sitä jäädyteltiin ja sorkittiin Helsingin ihotauti-sairaalassa. Mutta syylä ei näyttänyt mitään häviämisen merkkejä.

Jossain vaiheessa en enää jaksanut koko projektia ja päätin elää syylän kanssa sulassa sovussa. Diiliin kuului, että syylä oli hiljaa ja antoi minun kulkea rauhassa, kunhan kuljin pehmeissä kengissä missä ei vahingossakkaan ollut korkoa, tein kerran viikossa jalkahoidon ja rapsuttelin syylän päältä pois kuollutta ihoa. Se oli 90-luvulla helppoa, koska jos kengässä oli korkoa, niin sitä oli lättäpohja-henkisesti joka puolella, joten etuvarpaan alle ei kehittynyt liikaa painoa.

Syylä on siis sisäänpäinkasvanut, eihän se voisi uloskaan kasvaa, kun raukan päällä seistään koko päivä. Sitä ei ulkoisesti huomaa, vain jos katsoo oikein tarkkaan.

Vuonna 2000 sen hoito aloitettiin Saksassa, taas jäädytystä ja erilaisia lääkkeitä ja aineita sisäisesti ja ulkoisesti käytettäviksi. Laser ei toiminut, olisi pitänyt laseroida nääs koko varvas pois. Sitten taas asian hyväksyminen, että ei se nyt katoa. Minulle kerrottiin vaikka mitä konsteja, aamulla syylän kostuttamista aamuvirtsalla, illalla syljellä, jalkaan jeesusteippiä päiväksi, homeopaattisia kapseleita, keskiyöllä perilin edessä syylän kirous-uskomuksia jne. Kaikki kokeiltu!

Pari vuotta sitten selkääni iski välilevynpullistuma. Lääkäri totesi myöhemmin, että syy on syylän, olin alkanut kävellä sitä varoen, mikä taas laittoi selkäni väärään asentoon. Tässä vaiheessa ystävyytemme tuli iso särö ja päätin haluta syylän helvettiin elämästäni. Etsin eri lääkäreitä ja löysin sitten erään kuka lupasi saada syylän pois. Viime keväänä alkoi helvetillinen syylän viikoittainen jäädyttäminen. Varpaaseeni alkoi tulla syvä reikä ja kivut olivat kamalat, aina pari päivää hoidon jälkeen kivut pahenivat ja pystyin hädintuskin kävelemään.

Viime syyskuussa hoito alkoi tepsiä, jouduin jopa kerran sairaalaan, koska jalka tulehtui polveen asti. Miettikää nyt miltä se näyttää. Henkilö makaa sairaalassa ja kävelee tuen kanssa, mikä sulla on? no vittu syylä! Alkoi käydä hermoon.

Lääkäri vain itsepintaisesti sanoi, että syylä yrittää vielä, mutta että kyllä se pian kukistetaan. Ja näin kävi! Syntymäpäivänäni viime marraskuussa syylä oli kadonnut. Pidin sen kunniaksi juhlat ja ostin korkokengät. Siis päheet puukenkäbootsit koroilla, joilla voisin ihan oikeasti kävellä!!

Tälläiset, mutta omani ovat mustaa nahkaa (en löytänyt kuvaa)



Elämäni oli yhtä onnea ja liihotin koroillani aivan innoissani....kunnes, olin pakkaamassa matkalaukkuani kolme viikkoa sitten, kun olin lähdössä Dubaihin Blancan luo. Tunsin varpaassani vanhan tunteen ja tajusin, että syylä on taas täällä, ilmeisesti hänelle ei sopinut, että lähtisin matkalle yksin. Sellainen vanha pain in the ass-kaveri.

Nyt käyn taas kerran parissa viikossa lääkärillä. Varpaani ja nilkkani on turvonnut, kuljen tennareissa ja minua vituttaa. Että jos joku googlaa täältä tietoa sisäänkasvaneen syylän hoidosta, niin en valitettavasti voi auttaa.

18 kommenttia:

jospa kirjoitti...

No härregud! Kyllä nyt taas omat pienet murheet ja kolotukset tuntuu pieniltä! (sairaalareissu syylän takia kyllä tuppas ihan vähän naurattamaan, anteeks!)

(makeet kengät muuten, anteeksi vaan jos veitsi taas kääntyy haavassa...)

kittyfane kirjoitti...

Voi höh! Onpa sitkeä ja huomionkipeä pirulainen. Haluaisi varmaan useammatkin juhlat kunniakseen :-)

--KATA-- kirjoitti...

Jospa, no eipä mua naurattunut. Ajattelin vaan että tämä ei voi olla totta :)
Eikö olekkin ihanat kengät. Kyllä mä voin niitä varmasti taas ylihuomenna pitää, mutta sitten ensi viikolla taas tuonne uudestaan ja sitten taas pari päivää kipua.
Tuntuu kuule tämäkin "murhe" ihan itsellenikin aika pieneltä, mun kaverilla on juuri ihosyöpä.

Mooi Kitty! Just tuollainen pirulainen, huomionkipeä paskiainen.

Anonyymi kirjoitti...

Juu-u, kuullostaa ihan kypsältä kaverilta tuo mr.syylä. Taidat olla sen kanssa pääsemättömissä.
Mulla ystäväni alien heräsi mahassa. Että mennään taas kaurapuurolla ja juuresliemellä..=/

Oi näitä loisia.

cista

minh kirjoitti...

Tsiisas, mikä nilkki! Ei usko hyvällä, ei pahalla, vaan liimautuu kiinni vaikka tietää varsin hyvin olevansa ei-toivottu.
Mulla oli harvinaisen sitkeä syylä lapsena, mutta sekin kukistettiin jossain vaiheessa ihan lopullisesti jollain jäädytys-poltto-toimenpiteillä.

Nyt toivotan sulle syylänpoistosäteitä ja ja ihailen kenkiäsi!
MUISK!
-minh-

Ana kirjoitti...

Voi perse :-( Mutta tulit kumminkin takaisin tänne - kiitos siitä!

Btw lähes yhteinen kaverimme, jonka nimi muistuttaa omaasi, on totaalisen innoissaan työtehtävästään! :-)) Mulle on tulossa hyvä illallinen myöhemmin keväällä.

Ulrika kirjoitti...

Mulla oli kans lapsena sitkeä syylä varpaassa, ei lähteny millään. Sitten mentiin parin viikon reissulle Keniaan ja Ugandaan, ja siellä se syylä sitten kuivui ikäänkuin ruveksi, ja tippui tuttavamme olohuoneen lattialle. Että jos ei muut konstit tepsi, niin Afrikan matkaan voin tässä kohtaa ihan kyllä suositella :)

jospa kirjoitti...

Mäkin suosittelen Afrikan matkaa kaikille! :)

Ohari kirjoitti...

No voihan hitto. Kun sanoit, että kinttu kipee, arvailin, että ois varvaskynsikasvaavääräänsuuntaanvikaavikaa, mutta ei sitten. Kamalalta kuulostaa, etenkin toi sitkeys. Mistä syylä saakin noin paljon sinnikkyyttä ja voisko sitä jalostaa ihmiskäyttöön?

Mutta ehkä sua(kin) syyläangstissa huvittaa, että näin susta ja miehestäsi semmoista unta, että heräsin nauraen – mikä sattumoisin tuli kyllä nyt tosi tarpeeseen. Teillä oli punk-pändi, jonka laulaja sää olit ja siihen liittyi vaik mitä sekoilua, mutta lopputulemana siis hillitön yhteinen kippurainen naurunrätkätys. Teidän pändi oli Hoerst tai Hoersch tai joku semmoinen. En kyllä yhtään osaa ees arvioida, mistä tuli tai mitä tarkoittaa. Hienoo pändikamaakin oli, keltamustaa rakennusaiheista, jeesusteippiä, pultteja, varoitustarroja jne. Ja hyvän keikan veditte :-)

Anonyymi kirjoitti...

kengät on niin komeat, että pakko kysyä: mistä?

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa siltä, ettei jäähdyttäminen pure tuohon kaveriin.
Siis vanha keino eli raspi ja Verruxin käyttöön. Se nopeuttaa ihonkasvua nopeammaksi kuin viruksen leviäminen ja sitä ihoa sitten raspilla pois.
Kannattaa ihan suosiolla käyttää sitä vahvempaa nestemäistä tököttiä (ei geeliä tms.) runsaasti ja vielä varmuuden vuoksi pitempään kuin näyttäisi tarvitsevan. Sillä se lähtee.
Saattaa mennä kauemmin kuin jäädytyksellä, mutta niin se ainakin lähtee kokonaan.

--KATA-- kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
--KATA-- kirjoitti...

Kiitos kaikki sympatiasta!

Ohari sun uni on hauska! Harmi kun en saanut itse nähdä keikkaamme...:)

Zepa, no mäkin iloitsen ja kiitän avusta!!

Harmi kun en nyt pääse Afrikkaan, mutta iloitsen kun Jospa pääsee!!!! :) Huutomerkkejä!

Kengät ovat täältä http://www.softclox.com/
Noi ovat mahtavia, siis ikäänkuin terveyskenkiä, mutta eivät näytä siltä.

Anonyymi, kiitokset vinkistä, mutta kuten varmaankin ymmärrät, on verruxeja (ja tietenkin niitä vahvimpia) täällä aika paljon käytetty.
"Sillä se lähtee" Jep jep, kiitän infosta...

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän, etten kerro mitään uutta, mutta kyseessä on pitkäaikainen projekti. Siihen ei löydy oikopolkuja, jos kerran jäädyttäminen ei pure. Eli pari kertaa vuorokaudessa vaan niin paksua kerrosta litkua päälle, kun saa pysymään, ja muutaman kerran viikossa raspia kehiin (silloin kun "pullottaa").

Ja sitä hoitoa vaan sitten useamman putelin verran.
Epäilen että olet aikaisemmin loputtanut liian aikaisin, jos ei ole toiminut. Se on kuin antibiootit eli hoitoa pitää jatkaa, kunnes se on varmasti toiminut.

Anonyymi kirjoitti...

Ja tosiaan piti sanoa, että vaikka syylä tuntuu murentuvan irti, niin sehän ei tarkoita sitä, että se lähti kokonaan. Epäilen tämän murentumisen/irtoamisen vastaavan sitä jäädyttämistä, joka ei siis toiminut...

Mutta joo, ei ole tarkoitus kauheasti besserwisseröidä..

--KATA-- kirjoitti...

Kun ei esiinny mitään pullottamista, murentumista, saatika irtoamista kun se on varpaan sisällä eikä sitä näe.
Joo ja aika pitkäaikaiselta tuntuu.

Ehkä se katoaa ensi viikolla. Saas nähdä.

Nyt en kyllä enää halua analysoida mun jalkaongelmaani täällä.

Sun äitis kirjoitti...

Sinänsä tavallaan hyvä, ettei noita colgseja myydä netissä, olisin muuten varmaan jo tilannut ainakin kolmet! Iihania ne kesäläpsyttimetkin.

--KATA-- kirjoitti...

Hei SÄ! Eikö olekkin ihania, noita bootseja on vaikka minkä värisiä, kiiltävää nahkaa tai mokkaa, pitkällä tai lyhyellä varrella. Näin nyt alessa violetit mokka bootsit, samat kuin nuo kuvassa. Voi että mä haluaisin ne. Ja siis nämä ovat tervey<skenkiä, kävellessä ne ovat kuin birkenstockit. Mä tilasin omani ihan suoraan Sveitsistä tehtaalta kun täällä ei missään ollut mun kokoa. Ja noi on ns. käsin tehdyt ja kestävät kuulemma tosi pitkään.