SOMMERPAUSE

Kiitoksia kaikille edellisen kirjoituksen kommentoijille, ne ilahduttivat. Vatsa voi jo paljon paremmin ja menen sinne tähystykseen vasta kesäloman jälkeen.

Katapultin laaja toimituskunta jää nyt kesätauolle. Toimituskunnan aktiivinen työpanos ei ole varmaankaan tässä julkaisussa näkynyt, mutta kulissien takana on ollut stressaava kevät ja kesä. Päätoimittajanne Kölnin Kuulantyöntekijä puolisoineen hyppää autoon ja suuntaa heti nyt just ihan pikemmiten kohti Lontoota. Matkaryhmän olisi tarkoitus päätyä sitten erinäisiä reittejä pitkin Etelä-Ranskaan. Hitaasti ja nautiskellen.
Paluu hehkeään arkeen on odotettavissa joskus Elokuussa.

Siihen asti hei hei, nauttikaa kesästä ja käyttäkää paljon verkkaripukuja!

(Toimituskunta pahoittelee kaikkia ei-lähetettyjä hää-, syntymäpäivä-, lapsen syntymä onnitteluja. Myös lukuisista vastaamattomista meileistä tässä tämä kirjallinen jokaiselle henkilökohtainen anteeksipyyntö.)

Ankeaa ruokailua

Lomani alkaa ensi viikon Tiistaina kello 17. Siihen asti odotan lomaa (yllättävää) ja keskityn vatsani parantamiseen.
Vatsani alkoi oireilla jo yli kuukausi sitten, oli inhottava olo kokoajan. Ylävatsaan sattui ja oksetti. Menin sitten vihdoin lääkäriin ja sain lääkettä. Ilmeisesti minulla on ärsyyntynyt mahalaukku, mahakatarri tai jotain semmoista. (Jo toinen kerta! Viime vuonna oli sama juttu, mutta ei näin kipeä!) Joudun menemään mahalaukun tähystykseen, mutta ilmeisesti vasta loman jälkeen, jos lääkkeet auttavat. Toivon parasta ja keskityn syömään vatsaystävällisesti. Ja mistä sitä tietää mikä mun mahalla on! Sanoivat että voi olla myös joku helibakteeri tai mahahaava. Mutta mulla on yli kuukauden loma enkä ole täällä, vaan reissussa, joten lääkkeitten olisi parasta auttaa. Muuten saan stressin ja mahahaavan hehhehhehheh.

(Mun kaveri on lääkäri ja sanoi ettei se tähystys paha ole, saan jonkun hälläväliä tabletin ja koko homma kestää 15 min. ja olenhan mä ollut kolonoskopiassakin, joten mitäs noista. Silti tyhmää.)

Eilen söin:

- Klo 09:00 neljän viljan puuroa pikkulautasellinen, pieni voisilmä ja espressoa maitotilkalla
(En ole ikinä vielä pystynyt syömään aamuisin, nyt pakotin itseni, ei kivaa)
- Klo 11:30 duunissa maustamaton jugurtti, annoin mennä huoneenlämpöiseksi. Verveine teetä ja sitä parantavaa Bobin isän omaa hunajaa.
- Iltapäivällä klo 15:00 duunissa mikrossa lämmitettyä puuroa. Yäk. Söin väkisin.
- Klo 20:00 kotona hiukan pehmeää perunamuusia, höyrytettyä pakastinkalaa (pangasius) ja reippaasti raejuustoa.
Join päivän aikana kolme litraa huoneenlämpöistä vettä, kuten joka päivä.

Tänään:

- Klo 09:30 taas sitä puuroa, mustikoilla. Yäk. Miten voi syödä aamulla?! Espresso maitotilkalla.
- Klo 12:00 duunissa jugurtti ja muussattu puolikan bansku. Yksi paahtoleipä lauantaimakkarasiivulla.
- Klo 15:00 duunissa sitä eilisen perunamuusi, höyrytetty kala ja raejuustoa mössöä.

Tänään myöhemmin teen purjo-perunasosekeittoa. Jos käy flaksi, niin Bob tekee sen.

Mitä mä söisin huomenna? Ylihuomenna? Koska tämä paranee ja saan syödä pihvejä?
Onko kenelläkään ruokavinkkejä? Onko maidon juominen pahasta? (Tekee nääs mieli)
Pitäiskö syödä tummaa vai vaaleaa leipää? Onko kohtalotovereita?

Lääkäri sanoi, että mä stressaan itselleni mahahaavan. Miten voi katsoa huomisen jalkapallo-ottelin stressaamatta? Kysyn vaan.

Tomaatit

Minun tomaatit ovat kasvaneet ihan hulluna! Katselin niitä tuossa aamulla ja ajattelin että onkohan Pelle Peloton käynyt kaatamassa jotain ihme-eliksiiriä multaan.

Näyttävät kuvissa pieniltä, mutta huom! minä olen 180 cm pitkä ja tomaattien ylin osa on silmieni kohdalla.
Ei kyllä vielä ole mitään syötävää.




Keittiössä kukkia.



Suomessahan on Juhannus, mukavaa sellaista kaikille. Minä lähden nyt kauppaan, illalla on kaverin juhlat ja olen lupautunut tekemään pari pellillistä suolaisia piirakoita sekä pekoniin käärittyjä taateleita.

Viesti ystävälle

Karsea hoppu

Viime yön uni olin kovin ahdistava.

Olin ensin työhuoneessani ja odotin erittäin tärkeitä master-nauhoja saapuviksi. Niitten piti lähteä sitten samantien matkaan tv-kanavalle, mikä sijaitsee toisella puolella kaupunkia. Kello oli jo viisi iltapäivällä ja olin huolestunut että ehdinkö kello kuudeksi katsomaan Saksan jalkapallopeliä.
Uudet työntekijät saapuivat, eikä heillä ollut nauhoja mukanaan. Kertoivat että ovat haudanneet kaikki nauhat puistoon maahan. Minä sitten ihan shokissa kysyn että mitä ja miksi ja miten?! Kuulemma heidän aikaisemmassa työpaikassaan tämä oli hyvä käytäntö, olivat nauhat ainakin hyvässä jemmassa. Aloin mennä paniikkiin ja kirosin mielessäni näitä urpoja ja ajattelin että TAAS kaikki olisi pitänyt tehdä itse. Yksi uusi työntekijä alkoi itkemään. En pystynyt lohduttamaan, niin uskomattoman typerä hän oli! He eivät myöskään enää muistaneet puiston nimeä. Katsoin työhuoneeni ikkunasta ulos ja tajusin olevani Helsingissä Laivurinkadulla, ihan meren puolella. Työpaikkamme rakennus lepäsi leikkipuiston päällä. Kesä oli kauneimmillaan, meri kimalteli auringossa. Huokaisin, että miksi tämä talo tähän on pitänyt rakentaa, mitä on tapahtunut leikkipuiston kärpässienelle, sehän oli sillä paikalla aina. Havahduin, että minun pitää pikaisesti löytää nauhat ja lähdin lapio kädessä juoksemaan ulos. Ensin ryntäilin Eiran huvilatalojen puolella ja löysin ruusupuutarhan, se oli uskomattoman kaunis ja epätodellinen, kuin sadusta. Yritin paniikissa etsiä jälkiä juuri kaivetusta kuopasta. Tajusin, että mahdollisuuteni löytää nauhat ovat erittäin pienet, ne nauhat voivat olla Kaivopuistossa, Ursinin kalliolla tai ties missä. Sitten muistin että uusien työntekijöiden vaatteet olivat märät, nauhojen on pakko olla haudattuna Harakkaan! Miten ehtisin Harakkaan ennen tv-lähetyksen alkua? Ryntäsin Kompassille mutta lauttaa ei näkynyt, vedin sitä lautantilauspuukepukkaa laiturilla ja yritin soittaa meripoliisille, mutta kukaan ei vastannut, lauttakaan ei tullut. Uiminen ei kannattaisi, nauhat kastuisivat ja missään ei ollut mitään järkeä. Olin suorittamassa aivan älytöntä etsintää.
Kännykkä piippasi tauotta. Soittaja oli Saksan suurin tv-kanava joka odotti kuumeisesti nauhoja. Tajusin kaiken menneen pieleen, menettäisin työni ja mikä kauheinta, en ehtisi kuudeksi katsomaan peliä. Ja muutenkin, miksi ihmeessä minä olin Helsingissä? Lähdin juoksemaan rannasta Neitsytpolkua kohti Venäjän suurlähetystöä ja tajusin illan pimenevän. Suljin kännykän ja käännyin Vuorimiehen kadulle. Olikin jo ihan pimeää. Katsahdin ympärilleni ja huomasin olevanikin Berliinissä Boxhagener Platzilla. Suuri vaatekaappini seisoi siinä keskellä katua. Avasin sen ihmetellen ja huomasin sen olevan täynnä kauniita Vivienne Westwood mekkoja. Kaikennäköisiä ihme röyhelöitä ja kummallisia tylppiä rokokoo-saappaita. Kummastelin asiaa ja totesin, että en saa raahattua isoa puukaappia kotiin, laitan sen lukkoon. Aloin sulkemaan sitä pyöränlukolla ja takaani tuli jatkuvasti keskiaikaisia kerjäläisiä ketkä yrittivät varastaa kaappini. Ahdistuin pahasti, lukko prakasi ja onneksi heräsin.




Itseasiassa uneni ovat melkein aina tämmöisiä. Muistan aina kaikki yksityiskohdat. Keskeisin aihe unissani on aina kaupunki. Kaupungit ja kadut sekoittuvat. Aika ankeaa, joka yö sama juttu. Tai onhan joskus vaihteluakin, nimittäin lentokenttä-myöhästys unet. Ne ovat pahimpia. Kauhean vaikeeta elämässä rentoutua, kun kaikki yöt on aina niin pirullinen kiire ja hoppu.

Kaikesta huolimatta, mukavaa viikonloppua rakkaat lukijat!

EM Studio Köln

Iltaa Katapultin EM- Stadiolta.

Eilen alkaneessa pelissä voitti Tsekki Sveitsin.(Tylsä peli !)
Sitten Portugal voitti Turkin. (Sääli!)

Ja tänään ensin Kroatia Itävallan.
Ja sitten Saksa Puolan.(Kaiki sujuu suunnielman mukaan...)

En olisisi kuvitellutkaan, että peli olisi sujunut muulla tavalla.

EDIT! Tästä merkinnästä puuttuu yli puolet. Outoa. Se on hävinnyt ja ei löydettävissä koko Bloggerista. Olin kirjoittanut aika paljon muutakin, mutta ei voi mitään. Jatkan kun ehdin. Nyt keskityn vaan jalkapalloon.

Resepti: Maitojuusto

Tänään Marttapultti nurkkauksessa aiheena hämäläinen maitojuusto. Tästä suomalaisesta perinnejuustosta on monia ohjeita, toiset tekevät pelkällä maidolla, toiset ilman kananmunia, jotkut laittavat sen uuniin ruskistumaan jne.
Seuraava resepti on minulle rakkain.

3 l maitoa
1 l piimää
3 munaa
1 tl suolaa
Nokare voita

Piimän pitää antaa olla huoneenlämmössä yön yli, jotta se happanee tarpeeksi.

Sitten voidaan aloittaa. Tarvitaan iso kattila, vispilä, reikäkauha, puinen juustomuotti ja harsokangasta. (Jos et sattumalta omista juustomuottia, voit käyttää jauhosiivilää) Harsokankaaksi sopii semmoinen tavallinen valkoinen mitä vauvoilla käytetään.

Kattilassa sulatetaan nokare voita. Lisätään maito ja se kuumennetaan kiehumispisteeseen, varotaan pohjaan palamista. Vatkaa munien rakenne erillisessä kulhossa rikki ja lisää ne sitten kattilaan. Lisää myös piimä. Sekoittele ja ole tarkkana kuin porkkana, seoksen pitää taas kuumentua kiehumispisteeseen, mutta se ei saa missään nimessä kiehua! Nosta kattila pois liedeltä ja laita kansi päälle. Jätä se rauhaan pariksi tunniksi, älä kurki kannen alle.

Vuoraa juustomuotti tai siivilä kostutetulla sideharsolla ja nosto koko muotti kulhoon. Kulho siis heraa varten, se pääse sitten rauhassa valumaan sinne.

Kattilaan on nyt muodostunut juustomassa. Se kerätään kärsivällisesti reikäkauhalla muottiin. Ripauttele aina kerroksien väliin suolaa. Jotkut tykkäävät myös laittaa sokeria. Huom! Jos käytät hyla maitoa, jätä sokeri pois!(Tietenkin voi laittaa vaikka yrttejä tai valkosipulia)







Taittele sideharso massan päälle ja laito paino. Painoa ei ole pakko laittaa, minä tykkään laittaa, koska Mumminikin laittaa. Laita jääkaappiin ja anna juustoa valua seuraavaan päivään.



Seuraavana päivänä taita sideharso pois ja kumoa lautaselle.



Juusto säilyy jääkaapissa noin 4 päivää.

Sitä voi laittaa leivän päälle tai syödä vaikka perunan, salatin ja lohen kanssa.

Jos joku innostui tekemään, niin kertokaa että sujuiko. Joskus se ei nimittäin vaan onnistu, sitten voi syyttää vaikka ukkosilmaa. Kannattaa ihmeessä kokeilla.