Sun Äitis haastoi minut meemiin.
"Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."
Olen mielestäni tänään huonosti pukeutunut. Olin aamulla lievästi krapulainen ja nousin sängystä aivan liian myöhään. Silmien alla oli kauheat mustat pussit. Yököttävä aamu siis.
Alusvaatteet puuvillaa, violetit. Hennesin Alennuskorista. Ostin niitä kaikkia eri värejä, koska maksoivat vain pari euroa, ovat puuvillaa ja nättejä. Puuvilla on yksi maailman miellyttävimmistä materiaaleista.
Mustat polvisukat. En tiedä mistä. Ihan tavalliset sukat. Puuvillaa myös.
Musta PJ Harvey teepaita. "STORIES FROM THE CITY, STORIES FROM THE SEA" tekstillä + levynkansikuva. Eli kiertueelta vuonna 2000. Se on tiukka ja kestävä. En tiedä mitä maksoi, varmaankin sain sen. Keikka oli hieno, jäänyt mieleen yhtenä ihanimpana.
Teepaidan piilottajana musta neule. Pehmeä. Kirpputorilta. Siinäkin lukee H&M. Maksanut ehkä euron tai kaksi.
Housut. Ne ovat hienot. Nyt pääsen vihdoin pröystäilemään. Ne ovat suorat ja aika leveät pepitaruudulliset villakangashousut. (Mutta siis eivät kutita! Karkeat ja kutittelevat vaattet eivät sovi minulle. Tulee paniikki, raapimiskohtauksia ja agressio!)Väreinä ruskea, terracota sekä musta.
Ostin ne joskus vuonna 2002 saksalaisesta kaupasta nimeltä Weingarten. Kauppa on kaikkea muuta kuin minun tyyliseni. Vaatteet ovat myös kaikki jotain merkkivaatteita ja kalliita. Enemmän semmoisia business tyylisiä. Muistan kuitenkin nähneeni nämä housut näyteikkunassa ja tiesin heti haluavani ne. Ne maksoivat kai jotain 150€. Pidän niistä huolta, pesetän ne aina pesulassa. Ne on myös kauniisti prässätyt. Klassikot!
Sitten kengät. En tiedä miten selittää, joten tässä samantyyppistä monoa linkissä. Mustat.
Laukku. Ruskea nahka ja semmoista olki/kori/köynnösnaru sekoitusta. Siis miksi semmoista materiaalia sanotaan? No siinä on kuitenkin puolet nahkaa ja loput semmoista luonnonmateriaa. Olen saanut sen ystävältä Espoossa noin vuonna 94. Hän puolestaan osti sen Irlannista. Se on kaunis.
Olen tänään koruton. Läästeröin naamaani liikaa Lancomen mustien silmänalustenpeittovoidetta sekä wondertippoja joille olen selvästikkin allerginen, joten kasvoissa semmoista outoa väriä.
Hiukset ovat kiinni ponnarilla. Kaksi pinniä. Pöllitty Blondielta. Pinnit mustia.
Haastan Arabiemiraatit ja Sveitsin.
17.9.2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Ne housut on kieltämättä klassikot. Senmallisia, mutta erivärisiä olen tässä katsellut, mutta en löytänyt. Eikä tässä sitäpaitsi mitään ostella seuraavaan kolmeen vuoteen, että sillälailla...
-minh-
Ruskea, terrakotta ja musta kuulostavat just mun väreiltäni. Sunkin merkinnästä taas nähtiin, että laadukaat (usein aikast tyyriit) tuotteet kestävät vuosia. Ainakin, jos niitä huoltaa kunnolla!
Ihana asu. Facebookissa on muuten "my style" (tai jotain sen tapaista) -härpäkekin! Vinks vinks!
(Tämä on oikeastaan jatkoa edellisen postauksen kommentille. En ehdi lukea enkä kommentoida blogeja ajallaan, koska ... no, tiedät kyllä, missä luuhaan.)
Jos olisin rikas ostaisin vaan kestäviä laadukkaita vaatteita. Voihan niitä aina välillä ostaa, mutta teen rättihankintoja mieluusti myös Hennesissä ja Hämeessä eräässä Asuvalinta nimisessä laatuputiikissa.
Mutta tuo vaatteiden huolto, samoin kun kenkien, on valitettavasti katoamassa tässä "trendit kiertää meganopeissa sykleissä kertakäyttökulutus" maailmassa.
Kukkis, tule kuitenkin kun kerkiät sieltä aina tänne. Mä pysyn ihan vaan täällä.
Jaa SILTÄ Blondielta?
(mää oon muuten muuttanut)
Hei Piilis! Mä tulen kohta kurkkimaan sun uutta plokia.
(Siis Blondie on Bobin tytär)
mää heti luulin että Debbie Harryltä...mut eihän se oo Blondie vaan...siis bändi on..siis voi mua taas.
Lähetä kommentti