29.10.2008

Weirdo!

Tiina haastoi meemiin.

"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."


No kovin vaikea sanoa, että mikä on omituista ja mikä ei. Otan tähän viisi asiaa, mistä olen jo useamman kerran muilta ihmisiltä kuullut että, OUTO.

1. Kun pesen illalla meikit naamasta, huljutan kasvojani erittäin pitkän aikaa valuvan veden alla. Minusta siellä on ihanaa! Vain vesi ja minä! Ensin pyyhin ripsarit pois pumpulilla ja simmumeikinpoistoaineella, sitten naama vesihanan alle ja Clinicin mönjää, sitten alkaa huljutus. Eli naama roikkuu siellä alla, varon että vesi valuu just oikealla tavalla alas, koskettamatta hiusrajaa tai kaulaa. Se näyttää ilmeisesti aika tyhmältä, koska jos kylppärin ovi on auki ja joku tulee sisään, kaikki kysyvät että mitä sä teet siellä? Tietenkin koko kroppa on taipunut weirdo-asentoon. Silmät pidän kiinni.

2. En osaa taskuparkkeerata. Tai siis osaan, mutta tosi huonosti ja se ahdistaa aina. Kaikki autot tööttäävät ja saan paniikin. Sitten keksin usein tekosyitä, ettei minun tarvitse ajaa tai ajelen paljon pidempään ympäri korttelia ja etsin semmoista parkkipaikkaa mihin voi vaan ajaa suoraan. Outoa tässä on se, että kaikki aina sanovat, että kun Kata on niin reipas ja rohkea, niin se on tosi omituista etten osaa parkkeerata. No, johtunee ehkä siitä, etten ikinä parkkeeraa. Ehkä kerran kahdessa kuussa, silloinkin lusmuan ja parkkeraan suoraan. Ja oudointa on se, että miksi kummassa ihmiset kuvittelevat minun olevan jotenkin tosi reipas parkkeeraaja. Enhän koskaan aja! Weird!

3. Outoa että en kestä ärsyjä ääniä. Kaikki tv-mainos ja jingles soundit tekevät minut hulluksi. Samoin koneiden ja kännyköiden piippaukset. Tulen ihan hulluksi näistä äänistä. Hakkasin pari kuukautta sitten ovikellomme vasaralla paskaksi, koska en kestänyt kun se soi kokoajan semmoisella digitalisella äänellä. Vahingossa vasaroin myös sen napin millä alaovi avataan. Eli kaikki soittavat aina kännykällä hälärin ja sitten joudun juoksemaan alas avaamaan oven. Joudun siis kuulemaan sen kännykkä-äänen, mutta pääasia että postinjakaja tai joku tv-lupa- tai jeesustyyppi ei soittele täällä lauantaiaamuisin mitään kelloja!
Pidän ensi viikon lauantaina bileet ja nyt pitää ostaa uusi kello + se koko ovenavaus judenssi. Ja jonkun sähkömiehen pitää se asentaa. (Seinästä tulee nyt johtoja) Olisi ikävää pitää bileet jos ovikello ei toimi. Ostan semmoisen analogisella dingdong äänellä. Eli koko vasarointi oli kaiken arvoista!! Naapurit ovat jo tottuneet koputtamaan.
Weird.

4. En käy melkein koskaan suihkussa vaan kylven aina. Suihku on kammottava paikka. Lämpö ei tule tasaisesti joka paikkaan ja aina palelen. Enkä tykkää veden roiskeista. En ole vielä ikinä elämässäni asunut ilman kylpyammetta ja toivon ettei tarvitsekkaan. Jopa istuma-amme käy, silloin voi mennä sikiöasentoon syvälle jalkapuolelle, pääasia että on kokonaan kuumassa vedessä.
(Jo toinen kohta mistä käy merkille, että vaikka yritän olla tosi eko, tuhlaan siis vettä! Weirdo)

5. Pusuttelen omia polviani. WEIRD! Katson tv:tä aina polvet koukussa ja leuka polvia vasten. Jos on vaan pikkuhousut ja toppi päällä, niin annan joskus suukon polvilleni. Näin olen lapsesta asti tehnyt. Tykkään siis polvistani ja ne tykkäävät saada minulta joskus lempeän suukon. Hei kamoon, kannattelevathan ne minua koko päivän! Millaista olisi elämä ilman toimivia polvia?!
Rakastakaa polvianne! Halikaa heitäh

Haastan Sun Äitis, Annen, Sugar Kanenin, Neiti Ihaan ja Gingerin.




Loppukevennyksenä Bobin ja Blondien legohetken tulos.

16 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Ihmiset ajattelevat kyllä ihan liian vähän polviaan. Rassukat, kaiken päivää niitä veivataan koukkuun-auki-koukk eikä kukaan kiitä saati suutele, paitsi Kata. Tämä postaus havahdutti minut kohtelemaan polviani ystävällisemmin (siitä huolimatta että ne narttuilevat tämän tästä.)

Anonyymi kirjoitti...

Heti samaistun muutamaan kohtaan;
ainakin taskuparkki on mulle mahdottomuus ja amme on jatkuvasti haaveissa.( hotelleissa yritän kysellä onko sitä ammetta..) Ärsyttävät äänetkin allekirjoitan.
Nauratti toi ovikello vasaralla paskaks. Me asuttiin täällä melkein kaks vuotta ilman ovikelloa, nyt hommattiin se digi ding-dong.

Ihana toi polvijuttu. Mun polvet alkaneet naksua, apua. Eilen jogassa oli ihanaa ja olen sillä youtube vinkilläsi ollut aika ahkera. ( vaikka se tytteli on sairaan notkea, mikä ärsyttää jäykkää vanhaa eukkoa)
Suukotan kyllä polviani jatkossa!

cista

Ana kirjoitti...

Niin mut eihän omat tavat oo omituisia...?!

Jaana kirjoitti...

Ei sun polvien pusuttelu ole (omasta mielestäni) ollenkaan outoa. Teen samaa ja muutenkin aina istun leuka polvissa :) Niin ja peruuttaa tai parkkeerata en myöskään osaa ollenkaan..

Anonyymi kirjoitti...

Hei sustahan paljastui hassuja asioita kuten tuo polviesi pussaaminen. Hihihihihi.
Terkkuja! P

Anonyymi kirjoitti...

Mä en ole kans kauhian hyvä tuossa taskuparkkeerauksessa vaikka omasta mielestä aika hyvin muuten ajankin. Yllensä juuri siksi etsin paikan johon ei tartte taskutella.

--KATA-- kirjoitti...

Mun polvet lähettävät Oharin polville pusuja ja jaxuhaläääähhh!

Oi ihanaa Cista kun ymmärrät mun taskuparkkeerausprobleema. Naistenhan pitää olla tosi vahvoja ja osata kaikkea ja sitä ei saisi myöntää jos ei osaa parkkeerata. Talvirenkaatkin pitäi ite vaihtaa. Mä voin seistä päälläni vaikka koko sen ajan kun muut vaihtaa!

Hauskaa että sulle on ollut iloa siitä you tube joogasta. Mutta miksi kaikki aina hokevat joogan yhteydessä tuota, että ei ole notkea?! Ei joogassa tartte olla notkea. Laita vaikka sohvatyynyjä/istumia (mielellään kovia)tai jotain palikoita jalkojen/käsien/pään tueksi jos et esim. veny lattiaan asti. Parempi sitten nojata kädellä siihen tyynyyn kuin yrittää kurottaa liian alas ja turhautua.

Niinpä Zepa. Mutta nämä olivatkin outoja juttuja muitten silmissä :-)

Vertaistukea Jaana. Ihanaa! Terkkuja sun polville!

Heh P. Olenko mä aina salannut sulta mun polvien pussailun?! Kauheeta kun nyt tuli tämäkin ilmi :-)

--KATA-- kirjoitti...

Moi Lumi, ymmärrän. Se oikeanlaisen paikan etsiminen täällä Kölnin keskustassa erityisesti ruuhka-aikaan on aika hankalaa...hehhehhe.
Ja suoriudun jollain pikkupikkuautolla aina parkkeerauksesta, mutta meillä on farmari mersu joka on ihan laiva.
Toisaalta aika outoa, koska 18 vuotiaana opettelin parkkeeraamaan El Caminolla. En tajuu.

minh kirjoitti...

Voi miten sööttiä! Täytyy kyllä alkaa pussailemaan polviaan, vaikka ne ovatkin pettäneet minut ja estävät ju-jutsun harrastamisen. Olen kuitenkin niin kiitollinen siitä, että ne ovat olemassa enkä syntynyt ilman polvia!

Kuka hullu nyt taskuparkkeerata osaisi??!!
-minh-

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos haasteesta, mut mä oon jättänyt tähän vastaamatta, koska olen ihan tavallinen jörndonner.

Nanna kirjoitti...

Hei kuules ihkuliini polvien pusuttelija, kiitos haasteesta! Vastailen kun joutelen, ehkä jopa jotain keksinkin!

PS. ei kukaan nainen osaa taskuparkata, ei ainakaan mun tuntemat. Melkeinpä on itse outous jos osaa!

Sun äitis kirjoitti...

Taskuparkkeerauksen hallitsemattomuudessa ei ole mitään kummallista. Eikä kylpemisessä. Mutta se on kyllä minusta aika kummallista, että kykenet huljuttamaan kasvojasi vedessä. (minäkään en pidä suihkusta ja oma syyni suihkukammoon on just kasvojen kastumisen pelko. Kun kasvoni jostain syystä menevät ihan kurttuun, kutsuu Gorba ilmettä suihkuilmeeksi, koska siltä kuulemma näytän, jos hän joskus yrittää suihkuttaa vettä naamaani.)

Minäkin testasin heti, miltä tuntuu pussailla omia polvia. Aika jännää!

Kiitos haasteesta. Vastasin jo joskus taannoin näihin kummallisuuksiin ja taidankin alkajaisiksi tyytyä laittamaan linkin aiempaan postaukseen. Elän parhaillaan vuoden aikaansaamattominta aikaa. Koko ajan on ihan väsynyt olo. Huomenna menen ostamaan Beroccaa, siitä on kuulemma apua.

Anonyymi kirjoitti...

Ärsyttävät äänet ovat kamalia todennäköisesti kaikkien muiden paitsi 0-100-vuotiaiden pikkupoikien mielestä. Onneksi minä (vielä?) määrään meillä. Veikkaan, että poika muuttaa pois kotoa viimeistään 16-vuotiaana, koska ei malta odottaa sitä, että saa pelata tietska- ja kännypelejä äänet päällä.

Täytyy myöntää, että polviani en ole minäkään ymmärtänyt pussailla! Pitää heti ottaa tavaksi.

--KATA-- kirjoitti...

Sun Äitis haastevastaus sai minut vahvasti epäilemään itselläni esiintyvää lievää dementiaa!

Anonyymi kirjoitti...

Hieno postaus! Riemastuttavan vetinen ja itsekriittinen havainto heko-heko-olipas-taas-ekoteko ansaitsee puoli pistettä ja enemmän kuin liikuttava legoviritys vähintään kaksi. Epäonnistuneesta taskuparkkeerauksesta saat yleisen reippauden ja rohkeuden vuoksi kokonaisen pisteen. Noihin kun lisätään neljännespiste polvien muistamisesta ja muistuttamisesta, tulee kokonaissummaksi pyöreät 4,25/5.

Mutta että siiskö koiran vielä haluat? Sus siunatkoon. Ja vielä "oman". Etkö Kata kulta tiedä, että omatkin koirat purevat."

--KATA-- kirjoitti...

Jumpeli! Olin niin laiska koulussa ja sain aina vaan seiskoja, joten tämä on nyt oikea onnistumis-elämys!
Kiitän. Saako tässä yhteydessä jonkun kunniakirjan?