Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haluan oman koiran. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haluan oman koiran. Näytä kaikki tekstit

29.10.2008

Weirdo!

Tiina haastoi meemiin.

"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."


No kovin vaikea sanoa, että mikä on omituista ja mikä ei. Otan tähän viisi asiaa, mistä olen jo useamman kerran muilta ihmisiltä kuullut että, OUTO.

1. Kun pesen illalla meikit naamasta, huljutan kasvojani erittäin pitkän aikaa valuvan veden alla. Minusta siellä on ihanaa! Vain vesi ja minä! Ensin pyyhin ripsarit pois pumpulilla ja simmumeikinpoistoaineella, sitten naama vesihanan alle ja Clinicin mönjää, sitten alkaa huljutus. Eli naama roikkuu siellä alla, varon että vesi valuu just oikealla tavalla alas, koskettamatta hiusrajaa tai kaulaa. Se näyttää ilmeisesti aika tyhmältä, koska jos kylppärin ovi on auki ja joku tulee sisään, kaikki kysyvät että mitä sä teet siellä? Tietenkin koko kroppa on taipunut weirdo-asentoon. Silmät pidän kiinni.

2. En osaa taskuparkkeerata. Tai siis osaan, mutta tosi huonosti ja se ahdistaa aina. Kaikki autot tööttäävät ja saan paniikin. Sitten keksin usein tekosyitä, ettei minun tarvitse ajaa tai ajelen paljon pidempään ympäri korttelia ja etsin semmoista parkkipaikkaa mihin voi vaan ajaa suoraan. Outoa tässä on se, että kaikki aina sanovat, että kun Kata on niin reipas ja rohkea, niin se on tosi omituista etten osaa parkkeerata. No, johtunee ehkä siitä, etten ikinä parkkeeraa. Ehkä kerran kahdessa kuussa, silloinkin lusmuan ja parkkeraan suoraan. Ja oudointa on se, että miksi kummassa ihmiset kuvittelevat minun olevan jotenkin tosi reipas parkkeeraaja. Enhän koskaan aja! Weird!

3. Outoa että en kestä ärsyjä ääniä. Kaikki tv-mainos ja jingles soundit tekevät minut hulluksi. Samoin koneiden ja kännyköiden piippaukset. Tulen ihan hulluksi näistä äänistä. Hakkasin pari kuukautta sitten ovikellomme vasaralla paskaksi, koska en kestänyt kun se soi kokoajan semmoisella digitalisella äänellä. Vahingossa vasaroin myös sen napin millä alaovi avataan. Eli kaikki soittavat aina kännykällä hälärin ja sitten joudun juoksemaan alas avaamaan oven. Joudun siis kuulemaan sen kännykkä-äänen, mutta pääasia että postinjakaja tai joku tv-lupa- tai jeesustyyppi ei soittele täällä lauantaiaamuisin mitään kelloja!
Pidän ensi viikon lauantaina bileet ja nyt pitää ostaa uusi kello + se koko ovenavaus judenssi. Ja jonkun sähkömiehen pitää se asentaa. (Seinästä tulee nyt johtoja) Olisi ikävää pitää bileet jos ovikello ei toimi. Ostan semmoisen analogisella dingdong äänellä. Eli koko vasarointi oli kaiken arvoista!! Naapurit ovat jo tottuneet koputtamaan.
Weird.

4. En käy melkein koskaan suihkussa vaan kylven aina. Suihku on kammottava paikka. Lämpö ei tule tasaisesti joka paikkaan ja aina palelen. Enkä tykkää veden roiskeista. En ole vielä ikinä elämässäni asunut ilman kylpyammetta ja toivon ettei tarvitsekkaan. Jopa istuma-amme käy, silloin voi mennä sikiöasentoon syvälle jalkapuolelle, pääasia että on kokonaan kuumassa vedessä.
(Jo toinen kohta mistä käy merkille, että vaikka yritän olla tosi eko, tuhlaan siis vettä! Weirdo)

5. Pusuttelen omia polviani. WEIRD! Katson tv:tä aina polvet koukussa ja leuka polvia vasten. Jos on vaan pikkuhousut ja toppi päällä, niin annan joskus suukon polvilleni. Näin olen lapsesta asti tehnyt. Tykkään siis polvistani ja ne tykkäävät saada minulta joskus lempeän suukon. Hei kamoon, kannattelevathan ne minua koko päivän! Millaista olisi elämä ilman toimivia polvia?!
Rakastakaa polvianne! Halikaa heitäh

Haastan Sun Äitis, Annen, Sugar Kanenin, Neiti Ihaan ja Gingerin.




Loppukevennyksenä Bobin ja Blondien legohetken tulos.

28.3.2008

Sain kerrankin olla rauhassa eläinten kanssa!

Pääsiäislomalla koettua.

Muuli ja erittäin vanha hevonen (25 v.) Ratsastin muutama vuosi sitten tuolla hevosella, mutta nyt hän on liian väsynyt, ei enää oikein jaksa, viettää eläkepäiviä:
Muulit ovat erittäin vaikeita kasvatettavia. Niillä on ns. norsun muisti ja ne tarvitsevat kärsivällisen kasvattajan ja paljon lempeä. Harvinaisen pehmeä kaveri tuo muuli siis.

(Klikkaa kuvat isoiksi niin näet elukoitten rakkaat silmät)



Sosiaalisin kolmesta kissasta, laiskottelija:


Nämä tyypit hengaavat pihalla, niitä on enemmänkin, säikkyvät kuvaajaa:



Aasi ja minä (olen ihan tohkeissani):



Päätin alkaa koirakampaajaksi. Tässä ensimmäinen FÄSHÖN kokeilu koiran kanssa.

Aloitustilanne, koira ihan takkuinen:


Kampaaja-Kata työskentelee:


Hiusmalli (Puffi lempinimeltään) on yhteistyöhalukas:



Valmista tuli:



Kiiltävä eikös? Puffi meni sitten heti erään penkin alle kaivamaan kuopan ja makaili siellä.

Seuraava asiakkaani Nelli on arka. Hän on huonoista oloista ja luottamusta vieraaseen ei oikein syntynyt. Selkää ja päätä sain harjata. Ihana nappisimmu:



Bääää:



Tätä en tunne, naapurin aasi. Mölisi siellä laitumellaan matkalla Bobin äidin elukoitten luo. Vein sille leipää. I H A NA !


Hevosia on paljon enemmän, mutta kaikki kuvissa niin, että liikaa ihmisiä ketkä eivät halua kuviaan intternettiin.

Lopuksi vielä minä ja huppuni tuijottamassa Cevennen villisikametsää.