Ulkona on sopivat 10 astetta ja linnut mekastivat aamulla kuin huhtikuussa.
Nousin pyörän satulaan ja lähdin polkemaan kohti työpaikkaa. Ensimmäiseksi pitää päästä keskustan ytimestä pois. Laitoin ipodin päälle satunnaiselle, se valitsi ensimmäisenä, kuin olisi lukenut ajatukseni, The Beta Bandin „Dry the Rain“. Poljin iloisena ruuhkan seassa kohti jokea.
Vanhan kaupungin kohdalla ohitan turistilaumoja, Eagles of Death Metal veivaa kitaroitaan. Huomaan laulavani ääneen I want you so hard I want you so good… Tuijottakoot, ihan sama.
Päästäkseni kaupungin toiselle puolelle, pitää ylittää silta. Silta on kaareva ja vastatuulessa pitää vaihtaa vaihdetta kevyemmälle. Ipod aloittaa uuden biisin juuri kun polkeminen tuntuu raskaalta, Alabama Thunder Pussy „Get mad get even“, kuin ymmärtäen, minun tarvitsevan raskaamman basson antamaan voimaa. Lasketellassani myöhemmässä kohtaa tasaista loivaa mäkeä alas, vaihtuu soundtrackiini God Speed You Black Emperor , ajelen joen rantaa, tuomiokirkko näyttää tyytyväiseltä auringossa. Niin kauan kun kirkko seisoo, on kaikki hyvin. Siinä se on ollut jo yli 750 vuotta kaupunkia suojelemassa.
Olen unohtanut aurinkolasit kotiin.
Joki on yllättävän matalalla, ottaen huomioon viime päivien sateet. Ajaessani mutaisen niemen läpi, tuntuu korvissa siltä kuin …And You Will Know Us By The Trail Of Dead soittaa lavalla viimeistä kappalettaan ja instrumentteja on jo alettu tehokkaasti hajottamaan. Marshall on ainakin kovassa käsittelyssä.
Keväistä. Punkkarit koiralaumoineen istuvat kaljapullot käsissään rannalla t-paidoissa. Tuuli on viileä, mutta aurinko lämmittää. Tuntematon pensas kukkii.
Olen melkein jo määränpäässä. Vielä pari minuuttia teollisuushallien välissä ajelua. Ipod valitsee, kuin tilauksesta, PJ Harveyn C’mon Billy. Kaarran viimeisen mutkan, jarrutan parkkipaikalla, pyörän pysähtyessä Polly Jean laulaa vielä viimeisen come alone, Billy, now come to me, come alone, and come to meeeeeeee. Stop.
Miten se voi tietää?
6 kommenttia:
Siis kääk, oletko sä yöpynyt hamsterinkolossa! Mulle tulee iku! Sahanpurun haju tunkeutuu alitajuntaani ja kuulen selvästi, miten kaljapullo korkataan (sytkärillä tottakai, höh!)
Ooh, kevät, rannat ja kaljapullot :P On muutes viksu tuo sun velottimes, vai voiskohan olla niin, että sä oot valinnu sinne vaan viksuja biisejä ?!
Saatana! Jotkut ne vaan pyöräilee auringopaisteessa iPodia kuunellen, kun toiset kahlaa paskassa yrittäen muistella, miltä päivänvalo näyttää ja tuntuu...ihanaa, fantastisesti yhdistetty musiikki ja muut aistimukset yhteen. Sun iPodilla oli selkeesti hyvä fiilinki.
Tuo Godspeed soi muuten mulla kolme vuotta sitten töissä aamusta iltaan, oli kevät ja muistan, kun ryömin kerran töistä biisit vielä korvissa kaikuen fillarilleni ja tajusin, että kolmelta itapäivällä näki eteensä. Tämä tuo just no tunnemuistot pintaan.
Extrabonuksena pakko mainita,että syntymäiväkseni huhtikuussa on lupailtu custom- Jopoa ja iPodia...
-minh-
Mulla on podilla vain äänikirjoja, kun olen musiikkirajoitteinen. Mutta olen havainnut saman ilmiön: pystyn muistamaan mielettömän hyvin, missä oli kuulleessaan jonkin jutun podilta (tidän, ettei tuo ollut sun pointisi, mutta tuli mieleen tästä kirjoitusesta).
On aika spuukia panna kirja kuulumaan jostain rändomkohdasta ja heti muistaa, missä käveli ja mit teki, kun kuuli pätkän ensimmäitä kertaa!
Mä en ole kuunnellut eläessäni yhtään äänikirjaa, mutta naapurini Tiikeri kuuntelee hirveästi. Ruotsiksi, eli en voi lainata. Mutta liittyyhän äänikirjat varmasti samalla tavalla paikkoihin, aistimuksiin, muistoihin, hajuisin, kaikkeen samaan kuin musiikkikin.
Mulla on aamuisin aina reistaileva kannettava cd-soitin pykälässä, kun menen töihin ja tietyssä kohtaa ratikassa tulee aina tietty biisi(kuuntelen sillä aina yhtä levyä kuukauden tai pari putkeen), jolloin meinaan hypätä penkiltä ja hakata nyrkillä ilmaa, täysillä mukana hoilaten. Se on jossain Karhupuiston kohdalla se biisin kohta.
-minh-
No tämä oli ihan ainutkertainen juttu. Tänään se soitti ihan vääriä biisejä kokoajan. Pah.
SÄ, mielenkiintoista, minä olen nimittäin äänikirjarajoitteinen. Kaikki aina polttaa niitä keskenään ja suosittelevat, mutta en jotenkin osaa aloittaa. Taidanpa kokeilla.
Lähetä kommentti