Tänään teimme loppukesän juttuja, elikkäs säilöimme punajuuria ja kurkkuja.
Kurkkurelissi Mummini ohjeella:
3 kiloa avomaankurkkuja
1,5 kiloa sipulia
Nippu tilliä
Liemi:
3 dl väkiviinaetikkaa
2 dl vettä
700 g sokeria
1/2 desiä suolaa
(Laitoin muutaman katajanmarjan ja hiukan sinapinsiemeniä, ei kuulu Mummin original reseptiin)
Kurkut pestään ja sipulit kuoritaan. Molemmat raastetaan karkeaksi raasteeksi. Tilli pestään ja leikataan silpuksi.
Liemen aineet kiehautetaan, raaste ja tilli sekoitetaan sitten liemeen. Annetaan lämmitä kiehumispisteeseen ja täytetään puhtaat tölkit. Tölkit suljetaan heti.
Jos ei ole kylmää kellaria, niin ne laitetaan jääkaappiin. Säilyvät avaamattomina vuoden.
Kurkut voi muuten korvata vaikka kurpitsalla.
Sitten punajuuret. Ihan perusresepti kirjasta "Kotiruoka". (Vuoden 2008 painos)
4 kiloa punajuuria
Vettä keittämiseen (siitä myöhemmin 1,5 litraa punajuurten keitinlientä)
7 dl väkiviinatikkaa
8 dl sokeria
5-10 neilikkaa
reipas ruokalusikallinen valkopippureita
Pieni pala piparjuurta lastuina
Punajuuret pestään harjalla, yritä olla vahingoittamatta juuria. Ne keitetään puolipehmeiksi. Punajuurten pitää keittäessä peittyä vedellä. Huuhdo ne sitten kylmällä vedellä ja kuori. Leikkasin ne suikalaiksi. Vos ovat ihan nuoria ja pieniä, voi ne säilöä kokonaisinakin. Miten haluaa.
Siivilöi keitinliemi ja mittaa sitä 1,5 litraa kattilaan. Lisää kattilaan etikka ja mausteet ja anna kiehahtaa. Sitten kattilaan lisätään punajuuret. Annetaan hautua noin 8 minuuttia. Tätä pitää tietenkin tarkkailla ja kokeilla punajuurien mukaan, jos ovat kokonaisia niin tarvitsevat tietty pidemmän ajan!
Punajuuriviipaleet tölkitetään ja lientä kaadetaan niin paljon sekaan, että punajuuret peittyvät. Ja sitten kylmään. Annetaan muhia ainakin pari viikkoa ennen nauttimista.
Jos purkin kansi ei ole lasia, vaan vaikkapa käytetty kaupan hillopurkki, niin laita etikan ja kannen väliin muovikelmua.
Sitten aletaan hinkata keittiössä hengaavia punajuuriläiskiä pois.
Oli ihan meditoivaa touhua. Olisi kyllä ollut paljon kivempaa jos olisi ollut seuraa. Vaikka joitakin suomenkielisiä marttailijoita.
15 kommenttia:
Mä olisin niin halunnut olla sun kanssa säilömässä! Senkin himomarttailija! Iski erittäin paha punajuurihimo, eli ei muuta kuin ostamaan punajuuria ja tölkkejä(suoritin pienimuotoisen raivauksen ja vein lasinkeräykseen 28 erikokoista lasitölkkiä ja purkkia...)ja sitten säilömään. Säästä mulle punajuurta ja kurkkurelissiä siihen, kun tulen taas Kölniin, ehkä vielä tämän vuoden puolella...
-minh-
MINH! Sniif. Tämä oli kyllä perseisin punajuurisäilöntä ever. Oisitpa ollut täällä! Tai Neiti Kursiivi tai Blanca! Kaikki on jossain huitsinhelevetissä ja mä vaan marttailen täällä yksin. No on toi lapsi täällä, mutta se on vaan kiinnostunut ipodista.
Hei nyt mä tiedän. Ota Rappiotäti ja Mari mukaan, voidaan pitää täällä marttapileet. Kervo valokuvaajan ominaisuudessa mukaan!
Tuu heti tänne!
Torkkelinmäen marttakerho plus miesjaosto goes Köln!
Hyvä idea, ellei jopa loistava.
Hyvältä näyttävät nuo sinun marttailusi tuotokset!
"Säilyvät avaamattomina vuoden." Rohkenen epäillä. Siinä käy kumminkin niin kuin yhdelle Zepukalle, joka laittoi kavereille rommimarjoja häälahjaksi ja sanoi, että ne säilyy viikkoja. Eikö tullu samalla viikolla jo tekstari "EI SÄILYNEET!" :-D
Koska me lähetään?
nmim: pata kultti
Olisi ollut hauska osallistua perseisimpään säilöntäkertaasi!
Rappis hienoa, nyt vaan sitten ööh suunnittelemaan Kölnin seuramatkaa!
Zepa, kyllä ne on mulla säilyneet. Olen tullut siihen tulokseen, että se säilyvyys on ihan vaan kiinni siitä kannen tiiviydestä. Joskus olen ostanut semmoisen "kauniin lahjaksi sopivan purkin" oikein jostain purkkikaupasta ja sitten kansi on ollutkin huono ja sitten eivät ole säilyneet. Tietty ikävää, koska niitä "hienoja purkkeja" ostetaan just lahjaksi.
Bobin isä tekee itse jo vuosikymmenet hunajaa, hän vannoo aina niitten kaupan entisten maustekurkkupurkkien nimeen.
Rommimarjat kuullostavat hienoilta!
Patakultti ottaa sitten yhteyttä sinne seramatkoihin. Mun pitäis muuten kuvata Earl, mutten saa aikaiseksi. Hän jäi auton oven väliin muuton yhteydessä ja on kovin laiha. Lähettää kuitenkin terveiset Limousinelle :-)
Voi Violet, sääli kun en ollut täällä. Ihan meinasi itku tulla, niin perseistä oli! Oltaisiin voitu itkeä yhdessä. Ensi kerralla ilmoitan ajoissa.
Voisko joku Torkkelinmäen marttakerhon jaosten jäsenistä nyt vaikka voittaa lotossa tai jotain, niin saatais sit toi Kölnin matka toteutettua?
Tuliaisiksi tietysti leivottaisiin jotain perisuomalaista. Ööh, pontikkaa?
Ha! Meillä teletappisesti marttailtiin koko viikonloppu karviaichutneyta! Pohdiskelin siinä karviaishässäkässä myös kurkkuhässäkkää, ja kas, täältäpä Kölinin kirjeenvaihtaja paukkasikin juuri semmoisen reseptin, että kokeiltavaksi mennee. Kiitos, papy <3
Epäilen, etteivät rommimarjat säilyisi meilläkään vuotta (kuukautta, viikkoa tai ehkä päivääkään), vaikka niissä olisi kuinka tiivis kansi, joka olisi suljettu viisinkertaisella munalukolla ja varashälyttimellä. Aina sitä taloudessa sen verran korvatulppia ja tiirikoita on, nääs.
HuOM: En ole knissä vaikaa typotaanN näkjään rnssaasti. Nin.
Marinadi, olen aloittanut jo noitumisen, reikin ja uhkapelaamisen. Hoitakaa te muut se lotto!
Pontikka olisi tosi hieno juttu, mutta Jallu (ei tartte olla monen tähden) kruunaisi kaiken. Odottelen.
Ohari peipe, just noitten tiirikointien takia en ole kokeillut rommimarjoja. En tiedä saisiko niitä edes sinne purkkiin asti.
Kerrot sitten mimmosta kurkkurelissiä tuli! (Tämähän on ihan semmoinen yhden pitäjän juttu)
Minäkin marttailen, olen jo hillonut, mehunnut ja kurkunnut. Nyt olis pihassa lot of omenoita, mietin mitä niistä kun perhe ei syö ko.hilloa.Äskein tein ekan omppupiirakan!
On tää nii terapeuttista, mutta tosiaan mukavampaa olis porukalla, semmoset viinin lipitystalkoot..juu
cista
Ei ole tullut kummoisesti marttailtu, mutta jalalla voi aina laittaa säilönnänkin ohessa koreasti. Siispä: haastoin sut pistämään biisejä esiin.
Mä muistin taas viime viikolla torstain juhlien jälkeen perjantaina, että miksi mä en juo juurikaan koskaan. Ne juomat ei viihdy mun sisälläni ja tuuppaavat kaiken muunkin pihalle. Yleensä tätä ikävyyttä kestää semmoset 6-7 tuntia, enkä valehtele. Paljon viksumpaa tehdä kurkkurelissiä ja punajuuria perseestä. Martta-Kata-pieni, kiitos taas, relissiä kokeilen ainakin, paa terkkuja mummollesikin! :)
Krisu
Enpä ole ollut aikoihin täällä...etkö sinä Cista jo kyllästynyt marttailuun? :-)
Mari, osallistuin jo!
Krisuh se on kyllä totta, perseisten punajuurien tekeminen auttaa usein morkkikseen.
Hei nyt mä jo söin näitä ja ovat tosi hyviä! Erityishyvää on kuitenkin tuo kurkkurelissi, ihan mahtavaa jauhelihamurekkeen kanssa.
Lähetä kommentti