Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marttanurkka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marttanurkka. Näytä kaikki tekstit

8.2.2009

Laadukas ruokablogi

Täällä Katapulttilassa on usein tapana ryhtyä ilolla kaikkeen, mutta sitten jättää hommat keskenkaiken lojumaan. Kuten hyvänä esimerkkinä kuukausittainen blogeissa kiertävä Ruokahaaste. Kaksi vuotta olen joka ikinen kuukausi ollut menossa mukana, paitsi silloin kun haasteena olivat silakat, mutta koskaan en ole vielä päässyt valmiilla sapuskalla osallistumaan.

Ärsyttävää. Joko homma tyssää siihen ettei ole yksinkertaisesti aikaa tai sitten siihen, että olen aina niin nälkäinen ja ennen kuvan ottoa syön ruuat pois...ja minulla on vain se aloituskuva...kuten silloin kun aloin tekemään erästä suklaakakkua...



...kreikkalaista karitsanpaistia...


...spätzleä...

...täyttelin kanaa...


...grillasin ensimmäistä kertaa villisikaa...


...tein pekonipapuja...


...fenkoli-kala-judenssia...


...sillisörsseliä...

...Provencen hengessä mahtikanaa...



...kanttarellimuhennospiirasta...


....lammas-kesäkurpitsaa...

...paistelin eräässä Mallorcalaisessa hotellissa Doradoja (barssi? joku ahven?) isolle seurueelle. Olin lupautunut auttamaan hotellin keittiössä ja käytin kahdeksan hengen aterioihin kesäkurpitsan sijasta vahingossa kurkkua, tuolla ne paistuvat Doradojen alle. Kalat täytin itsetekemälläni yrttiparmesanvoilla ja vieraat olivat kyllä tyytyväisiä. Silloinkin piti tehdä koko tapahtumasta ja matkasta suuri ruokaraporttiblogiin...


...kuten myös näitten kalapihvien kohdalla...

....karitsa-sitruuna-pata....

...tässä kohtaa olen ilmeisesti muistanut ottaa jälkeenpäin kuvan, tosin hiukan liian myöhään taas, ja ei taaskaan tarpeeksi materiaalia Ruokahaaste osallistumiseen...

Hyvin menee! Saisikohan näistä kaikista yrityksistä jotain erityisYRITTÄJÄN kunniamainintaa tai edes pokaalia? lusikkaa?

P.S. Helmikuun ruokahaasteen teemana on muna ja kana. Saas nähdä, että millaista kuvamateriaalia saan otettua...

5.12.2008

Sananen Anttilasta, Petestä ja juureksista

Ihanaa kun on perjantai. Aamulla ei olisi huvittanut yhtään nousta ylös, mutta kun tajusin tämän perjantai-asian niin ponkasin kuin Anttila sängystä ylös. Eikö jossain laulussa joku Anttila ponkassut jonnekkin vai sekoilenko minä? Huomasin siinä sitten pojoing ponkaillessa ja sinkoillessani, että siirtyminen vaikeampiin joogaliikkeisiin, on aiheuttanut karsean lihassäryn. Aika jännä olo, en muista tätä pitkiin aikoihin kokeneeni. Ihan sattuu portaita noustessa.

Olen viime aikoina tehnyt paljon ruokaa. Viikonloppuna tein monelle hengelle porsaanpaistin ja juureskiusauksen. Siinä juureksia pilkkoessani tuli mieleen, että olisipa täälläkkin valmiita suikaloituja perunasipuliseospakasteita myynnissä. Kyllä ostaisin! Olen myös tehnyt kasvispihvejä ja kanttarellimuhennosta. Kasvispihveistä tuli ihan uusi lempparini. Tein myös lihapasteijoita. Tavallinen voi-rahkataikina ja täytteenä riisisipulijauheliharaakakananmuna-mössö. Niistäkin tuli tosi hyviä, ihan semmoisia kuin Suomessa leipomoissa.
Eilen tein ensimmäistä kertaa elämässäni SUOMI PITSAA. Eli laitoin täytteeksi kinkku, ananas, sipuli, katkarapu, sinihomejuusto, valkosipuli, extra juusto jutut. Söin sitä kylmänä tänään aamiaiseksi ja maistui ihan kuin Suomessa.
Eli olen tällä hetkellä fiksaantunut tekemään Äidinmaan ruokaa. No ehkä sitä pizzaa jää vielä pala huomiseksi, niin voin näin viettää itsenäisyyspäivää.
Muutenkin pitää tankata kaloreita iltaa varten, koska ensin on jooga ja sitten menemme eksäni synttäreille ja siellä ei ikinä saa mitään tarjoiluja paitsi juomaa. Tai olisiko hän joku sata vuotta sitten kerran tarjonnut sipsejä. Yksi hyvä syy miksi me erosimme. Hän ei ymmärrä ruoan eikä tarjoilujen päälle.
Huomenna onkin The Dandy Warhols konsertti mistä keikan jälkeen siirrymme taksilla työpaikan joulujuhlaan. Onhan se hiukan noloa mennä vasta yöllä, mutta rajansa firmalle uhrautumisessakin!
Tänään olisi myös Giant Sand keikka ja sunnuntaina Get well Soon, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan voi ryysiä. Haluan nimittäin myös katsoa Friends jaksoja dvd:ltä ja syödä niitä piirakoita.

Vielä yksi asia konserteista. Minulle on käynyt monta kertaa niin, että menen katsomaan jotain täysin tuntematonta rokkibändiä johonkin paikkaan ja kappas, siellä seisovat tyyliin "pete" ja "ripa", keitä en ole nähnyt yli 15 vuoteen. Minulla on "pete" mielessäni sellaisena mopo-poikana kenellä on juuri alkanut kasvaa jotain haituvaa leukaan ja asuna myllyt ja pilotti.* Siis Helsinki-Espoo-Vantaa alue on loppujen lopuksi niin pieni, että on ihan mahdotonta ettei näin usein kävisi.
No, äsken katsoin yhden paikan nettisivuja ja totesin, että hyvä homma, tuossa pian siellä soittaa kaverin bändi ja syyhypunkkikolleegani soittaa keikan jälkeen levyjä. Merkkasin kalenteriin ja katsoin vielä että aijaa, siellä soittaa joku toinenkin bändi. Katos vaan, Suomesta. Klikkaaan täysin minulle tuntemattoman bändin kuvaa ja oho! Sehän on "Virtasen Kale". Perkele! Viimeksi nähty siskon lakkiaisten aikaan. Jumpeli. Pieni suloinen Helsinki.

Mukavaa viikoloppua ja itsenäisyyspäivää.

From Cologne with love,
Kata aka CalamityK

*Kukaan ei halua miettiä, että millaisena "petellä" on allekirjoittanut mielessä.

9.10.2008

Tehtävä: Kuivakaappi

Kuvatehtävät jatkuvat. Pidän näistä paljon. Täytyy muuten sanoa, että minua alkoi tätä tehtävää kuvatessa naurattaa, Bob kysyi miksi kuvaan kaappia ja kerroin että se on tehtävä mikä minulle on annettu. Bob sanoi, että kuullostaa kivalta. Tyytyväisenä kuvailin kaappia ja ajattelin olevani tunnollinen tehtävien tekijä. Sitten ajattelin Violetia, hän kuvasi kenkiään ja esitteli kenkien puhdistusta. Aloin miettiä kuinka Violet on kyykkinyt saappaidensa vieressä kuvaa ottaen ja yhtäkkiä koko blogitouhu alkoi tuntua ihan sekopäiseltä. Täällä me aikuiset ihmiset kyykimme kuvaamassa kenkiä ja kaappiemme sisältöjä! Hyvä niin, minä tykkään.

Jenni pyysi "kuivatavarakaappia". No minulla on komero. Se ei ole ihan kuiva kai, koska siellä on ikkuna,eli se on ennenminkin kylmäjudenssikaappi. En tiedä, mutta pidän siitä. Muistan kun tulin asuntonäyttelyyn tähän kämppään, kurkkasin tuohon komeroon ja ajattelin että täällä haluan asua.

Ovi:



Ovi auki:





Ylhäältä:



Alhaalta:




Ja sitten vielä eri kaappi. Siellä ovat ne oikeasti kuivatavarat. Eli puurot, jauhot, sun muut. Ne mitkä eivät saa olla mitenkään kosteassa. No juu, edellisessä komerossa on vaikka kuinka paljon mausteita, teetä ja ties mitä "kuivatavaraa", ihan hyvin voivat siltikin.





Kaapeissa on ihan tavallisia juttuja. Nyt kaapit ovat aika täydet, joskus tyhjemmät. Perusmeininki. Mutta olen kyllä aika marttailija. En siedä tilannetta että haluan vaikka leipoa sunnuntaina kakun ja minulla ei ole siihen aineita. (Ihan niinkuin usein leipoisin kakkuja ehe ehe)

23.8.2008

Säilöntää

Kölnin Marttakerho täällä taas. Hei!

Tänään teimme loppukesän juttuja, elikkäs säilöimme punajuuria ja kurkkuja.

Kurkkurelissi Mummini ohjeella:

3 kiloa avomaankurkkuja
1,5 kiloa sipulia
Nippu tilliä

Liemi:
3 dl väkiviinaetikkaa
2 dl vettä
700 g sokeria
1/2 desiä suolaa

(Laitoin muutaman katajanmarjan ja hiukan sinapinsiemeniä, ei kuulu Mummin original reseptiin)

Kurkut pestään ja sipulit kuoritaan. Molemmat raastetaan karkeaksi raasteeksi. Tilli pestään ja leikataan silpuksi.
Liemen aineet kiehautetaan, raaste ja tilli sekoitetaan sitten liemeen. Annetaan lämmitä kiehumispisteeseen ja täytetään puhtaat tölkit. Tölkit suljetaan heti.

Jos ei ole kylmää kellaria, niin ne laitetaan jääkaappiin. Säilyvät avaamattomina vuoden.



Kurkut voi muuten korvata vaikka kurpitsalla.

Sitten punajuuret. Ihan perusresepti kirjasta "Kotiruoka". (Vuoden 2008 painos)


4 kiloa punajuuria
Vettä keittämiseen (siitä myöhemmin 1,5 litraa punajuurten keitinlientä)
7 dl väkiviinatikkaa
8 dl sokeria
5-10 neilikkaa
reipas ruokalusikallinen valkopippureita
Pieni pala piparjuurta lastuina

Punajuuret pestään harjalla, yritä olla vahingoittamatta juuria. Ne keitetään puolipehmeiksi. Punajuurten pitää keittäessä peittyä vedellä. Huuhdo ne sitten kylmällä vedellä ja kuori. Leikkasin ne suikalaiksi. Vos ovat ihan nuoria ja pieniä, voi ne säilöä kokonaisinakin. Miten haluaa.
Siivilöi keitinliemi ja mittaa sitä 1,5 litraa kattilaan. Lisää kattilaan etikka ja mausteet ja anna kiehahtaa. Sitten kattilaan lisätään punajuuret. Annetaan hautua noin 8 minuuttia. Tätä pitää tietenkin tarkkailla ja kokeilla punajuurien mukaan, jos ovat kokonaisia niin tarvitsevat tietty pidemmän ajan!
Punajuuriviipaleet tölkitetään ja lientä kaadetaan niin paljon sekaan, että punajuuret peittyvät. Ja sitten kylmään. Annetaan muhia ainakin pari viikkoa ennen nauttimista.



Jos purkin kansi ei ole lasia, vaan vaikkapa käytetty kaupan hillopurkki, niin laita etikan ja kannen väliin muovikelmua.

Sitten aletaan hinkata keittiössä hengaavia punajuuriläiskiä pois.

Oli ihan meditoivaa touhua. Olisi kyllä ollut paljon kivempaa jos olisi ollut seuraa. Vaikka joitakin suomenkielisiä marttailijoita.