Katapultti julkaisu on kesätauolla

Viime yön unessa meidän piti muuttaa. Uusi asunto oli jo valmiina, jotenkin pakon edessä oli vaan mentävä uuteen kotiin. Avasimme Bobin kanssa uuden asunnon oven ja pillahdin itkuun. Asunto oli moderni ja täynnä "luksusta". Se oli valtava, keittiö kiilsi teräksen sävyissä, keskellä mielettömän isoa keittiötä oli pömpeli, mitä kodin messuilla kai kutsutaan lämpimästi kodin sydämeksi. Eli hella ja työtaso tuuletuspönikköineen olivat keskellä huonetta. Kaikki kiilsi kuin sisustuslehdessä ja lattia oli jotain hienoa materiaalia. Kylpyhuone oli kuin tv:ssä näkemistäni Dubai hotelli dokumenteista, hienoa marmoria ja pienia fengshui-henkisiä kiviä sun muita asetelmia. Kuljin valtaisin tyylikkään hallin läpi ja nousin pari porrasta ylemmäs kohti olohuonetta, sekin oli valtava, kuin Dallasiasta tai Dynastiasta, vain nykyajan henkeen sisustettu. Pitkä paljas puupöytä jonka yllä roikkui trendikäs lasi/muovi "kristalli"kruunu. Sohvapöytä oli matala, kulmasohva beige, matot uskomattoman beigejä, sellaisia kuin Ikeassa, mutta niitä todella kalliita, ja siellä olivat kaikki maailman tv-koti-teatteri-laitteet. Näky oli kauhea, koska minä halusin vain takaisin kotiin, omaan kotiin.
Bob yritti lohduttaa minua, että kyllä tästäkin selvitään. Tajusin että koko olohuoneen, mikä oli ainakin 100 neliötä, takaseinä oli pelkkää lasia. Kuljin kohti seinää ja katsoin eteeni, näkymä aukeni ja tajusin, että asuntomme oli keskellä Helsingin Kampin Keskusta. Näin lasin läpi ihmisiä raahamassa ostoksiaan muovikasseissa kaupoista toiseen ja kerrosta alempana oli jokin pihviravintola, siellä istuskelivat hymyilevät, onnelliset ostelijat nauttimassa ostosten välissä punaviiniä ja pihviä. Aloin tuntea outoa sekavuutta, tajusin että on joulunalusaika ja ihmiset tekevät jouluostoksia, Pentikillä olisi joulutarjouksia, kuulin kaiuttimista. Olin keskellä henkilökohtaista helvettiäni.
Bob jotenkin hävisi ja seisoin asunnossa kauhuissani yksin. Yhtäkkiä Boris Beckerin uusin vaimo Lilly tuli sisään ja puhutteli minua töykeästi. Hän kysyi olinko sitten selvillä, että herääminen tapahtuu joka arkiaamu kello kuusi, sillä tehtäviini kuului nuorimman pojan Eliaksen aamupalan teko. Lilly puhui jotenkin kauhean ilkeällä tavalla ja otin pöydältä kännykkäni ja poistuin asunnosta. Hän huuteli jotain ohjeita perääni, mutta juoksin vain pois. Sitten seisoin entisen linja-auto aseman paikalla, siinä mistä ennen Espoon bussit lähtivät ja yritin soittaa Bobille. Koko Kampin Keskus oli hävinnyt, kaikki oli kuten ennenkin, näin tunnelin minne ennen Länsiväylän bussit ajoivat, Forumin valot paloivat ja linja-autoaseman digitaalinen kello näytti kymmenen sekunnin välein kelloa ja lämpötilaa. Busseja ei vain ollut paikalla, satoi lunta ja näpyttelin kännykkääni. Paniikki alkoi kasvaa. Olin vahingossa ottanut Lillyn kännykän, osoitemuistiossa olivat Lillyn ystävien numerot ja en saanut päähäni Bobin numeroa, käteni tärisivät ja en vain saanut numeroa näppäillyksi. Kauhuissani tajusin, että minun on pakko soittaa Rouva Levykauppiaan vaimolle. 0163..... enempää en muistanut.
Lillyn osoitemuistiossa oli vain neljäkirjaimisia tyttöjen nimiä. Kuusi kappaletta.
Tina
Nina
Caro
Lisa
Luna
Lena

Heräsin.

Bob on ollut jo kolme viikkoa poissa, enimmäkseen Sardiniassa ja Provencessa. Hän palaa huomenna keskiviikkona myöhään yöllä ja minä en enää jaksa odottaa. Kaikki yöt yhtä sekoilua! Yksin nukkumisesta ei tule enää mitään, ei enää huvita.
Sitten me lähdemme reissuun ja ajelemme Suomeen. Kiertelemme itää ja länttä. Pääkaupungissa olemme vain pari päivää, joten kaikki suunnittelemani blogitapaamiset pitää unohtaa. (Melkein kaikki muutkin!)
Pakkaan mukaan lämpimiä vaatteita, peittoja ja kumisaappaat. Aion syödä paljon kalaa ja perunaa. Tarvitsen kirjoja (Minh, voitko tehdä mulle valmiiksi pinon?) ja ihan vitusti aikaa itselleni.
Kaikille lukijoille toivotan täten mukava kesää, voikaa hyvin ja blogataan taas syksymmällä, ellei sitten aiemmin spontaanisti.
Ahoi!

Oi kevät, saavu jo!

Nonni, kesälomapäivät on lyöty lukkoon, mökki* varattu ja laivamatkat maksettu. Eipä tässä nyt sitten muuta, odotellaan kesää. Kirsikkapuut kukkivat jo, mutta muuten on kyllä kevät pahasti myöhässä. Aamulla oli taas pipokeli, viikonlopuksi on luvattu 20 astetta, eli kevätsukkahousukeli, mutta enpä usko ennen kuin näen. Viime vuonna oli Huhtikuussa 30 astetta ja minä olin jo istutellut ulkokasveja. Tulispa nytkin näin helle! (Vaikka sitten tietenkin valitan että on liian kuuma)

Muita huomioita:

- Olin aamulla hammaslääkärissä. Hampaani ovat edelleen hyvät ja vahvat.
- Ostin puutarhakaupasta villiviinin taimia, laitan ne isoihin ruukkuihin viikonloppuna, siis jos se kevät tulee. Toivon että ne kasvavat muuria pitkin.
- Mietin mitä tekisimme Pääsiäisenä, neljä päivää vapaata ja olisi kiva mennä jonnekkin, mutten osaa päättää minne. Reissu ei saa maksaa melkein mitään, koska kaikki rahat pitää säästää kesälomaan.
- Kuuntelin viikonloppuna koko Kingston Wallin tuotannon + live levyn pitkästä aikaa läpi. Se on niin parasta.
- Tein eilen ceasar-salaattia Polkkapossun ohjeilla ja se oli todella hyvää, suosittelen. Jätin vain herkkusienet pois.
- Bobilla ja minulla on bändi ja meidän uusi biisi on aivan hitti. Olen kokeillut laulaa kaikkia osaamiani kieliä ja ranska on kyllä todella kaunis, mutta pidän eniten saksasta.
- Odotan että Äiti tulee tänne, ei enää kauaa. Voi onnea!

* Mökki on Itä-Suomessa saaressa, jopa saaren ainoa mökki. Siinä Kiteen lähellä. Mielenkiinnolla odotan että karkaako vene ja sytytänkö saunan palamaan, minulla kun ovat suomalaisten mökkitaidot hiukan ruostuneet, Bobin taidoista nyt puhumattakaan. Hän ei osaa edes soutaa suoraan!

Google maps kokeilu, kilometrejä ja ihanaa

Kokeilin ihan huvin vuoksi laittaa matkareittiämme google mapsiin. Meidän kilometrimittari on rikki ja minulla ei ollut aavistustakaan paljonko on ajettu.
Toimiiko tämä?



Größere Kartenansicht

En osaa kertoa matkasta nyt oikein mitään muuta kuin että oli aivan ihanaa. Matkaa voi miettiä pitkälle syksyyn. Tavattiin paljon sukulaisia, siis meidän kummankin. Sekin oli ihanaa. Kaikki oli ihanaa. Ihana matkaraportti, ihanaa.

Lepäilen vielä vähän......

.....ja keräilen voimia. Palaan pian päivittämään pientä blogi rääpälettäni ja kiittelemään prenikoista!

SOMMERPAUSE

Kiitoksia kaikille edellisen kirjoituksen kommentoijille, ne ilahduttivat. Vatsa voi jo paljon paremmin ja menen sinne tähystykseen vasta kesäloman jälkeen.

Katapultin laaja toimituskunta jää nyt kesätauolle. Toimituskunnan aktiivinen työpanos ei ole varmaankaan tässä julkaisussa näkynyt, mutta kulissien takana on ollut stressaava kevät ja kesä. Päätoimittajanne Kölnin Kuulantyöntekijä puolisoineen hyppää autoon ja suuntaa heti nyt just ihan pikemmiten kohti Lontoota. Matkaryhmän olisi tarkoitus päätyä sitten erinäisiä reittejä pitkin Etelä-Ranskaan. Hitaasti ja nautiskellen.
Paluu hehkeään arkeen on odotettavissa joskus Elokuussa.

Siihen asti hei hei, nauttikaa kesästä ja käyttäkää paljon verkkaripukuja!

(Toimituskunta pahoittelee kaikkia ei-lähetettyjä hää-, syntymäpäivä-, lapsen syntymä onnitteluja. Myös lukuisista vastaamattomista meileistä tässä tämä kirjallinen jokaiselle henkilökohtainen anteeksipyyntö.)