Taikatalvi

Voi siskot ja pojat, täällä on lunta! En ole ikinä nähnyt sitä täällä näin paljon. Ja kaikki kaverit ketkä ovat eläneet täällä koko ikänsä eivät ole myöskään nähneet. Tämä on ihanaa, tiet ovat tukossa, junat kulkevat heikosti ja sitä sataa vaan lisää. Monet landella asuvat eivät tänään päässeet töihin.

Otin kuvat aamulla herättyäni. Nyt sitä on jo paljon enemmän. Saisi minun puolesta pysyä vaikka kuinka kauan.




Outo olo tuli kuitenkin ulkona kulkiessa. Semmoinen kummallinen olo, että tämä on niin tuttua mutta kuitenkin niin outoa. Että lumihan oli koko lapsuuden ja nuoruuden arkea. En osaa selittää. Olin täysin unohtanut miltä Doc Martinsin pohja tuntuu lumella, sehän ei pidä ollenkaan. Vaikka kuitenkin muistin sen ihan tarkalleen. Mietin myös että miltäköhän tuntuisi hiihtää, osaisinko enää ollenkaan?
Pahoin kuitenkin pelkään lumen sulavan huomiseen mennessä.

P.S. Tänään oli ensimmäinen työpäivä kahden viikon loman jälkeen. Hiukan ketutti, mutta yritän nähdä siinä jotain positiivista. En vielä tiedä mitä, mutta huomenna on uusi päivä ja keksin aivan varmasti jotain!

Kattava Asunto Reportaasi

Siinä minä olin, allekirjoittamassa vuokrasopimusta, kun huomasin kiinnostukseni vesiputkista ja kaasulämmittimistä kaikkoavan ja mieleni täytti tämä. Siis juuri tämä hetki, kun istun tässä lattialla kirjoittamassa blogiini tätä. Luulin jo ettei päivä koita ikinä, mutta tässä minä olen.

Tapahtumien kulku:

- Torstaina 11.10. kello aamupäivää löysin asunnon netistä.
- Samaisen päivän iltana marssin asuntoon sisään seuraten asunnonomistajia elikkäs vuokranantajia. Heitä on kaksi (miehiä). Kummatkin ovat sydämellisiä ja he katsovat syvälle silmiin. Tämä oli siis ensivaikutelma.
- Havaitsin eteisen kohdalla, että haluan muuttaa juuri tähän asuntoon asumaan.
- Kiersin asuntoa ympäri, törmäsin Bobiin parvekkeella ja tujotimme Kölnin tv-tornia iltavalaistuksessa. Nyökkäsimme hyväksyvästi.
- Keskustelua asunnonomistajien kanssa. He sitten puhuivat remontista ja vuokra kuullosti kauhean isolta. Pyysin saada pääsyä parvekkeen alla olevalle takapihalle. Innostuin että tänne kukkia ja tuoleja ja päivällisiä jne. Asunnonomistajat sanoivat, että olisi hienoa, jos jollain olisi aikaa käyttää pihaa.
- Sovimme että puhumme puhelimessa seuraavana päivänä.
- Edelleen sama ilta. Menimme kapakkaan Bobin kanssa ja puhuimme pitkään. Totesimme asunnon olevan liian kallis. Semmoiset 300€ noin suurinpiirtein. Voisi sen maksaa, mutta jos yhtäkkiä haluaa vaihtaa vaikka alaa, niin voisi tulla stressiä vuokrasta. "ollaan nyt kerrankin asiallisia"sanat päättivät keskustelumme.
- Asialliset ihmiset heräsivät Perjantaina 12.10. ja lähtivät töihin.
- Puhelin soi siinä kolmenkieppeillä. Asunnonomistaja soittaa. He HALUAVAT meidät sinne asumaan. Bob selittää että se on liian kallis, muussa tapauksessa mielellään ja että asia on vaikea meille, koska rakastuimme asuntoon, mutta mutta... Asunnonomistaja kysyy mitä voisitte maksaa? Bob sanoo 300€ vähemmän. Hmm. A-Omistaja mietti hetken ja sanoo soittavansa myöhemmin uudestaan.
- Asiallisesti pähkäillään Bobin kanssa koko päivä töissä eestaas että mitä nyt? Sehän on liian kallis.
- A-Omistaja soittaa kello 17. Jos te haluatte, niin voisimme jättää kämpän remontoimatta, sitten vuokra olisi 300€ vähemmän. Vastaamme: Sehr gerne, näin tehdään. (Remontti tarkoittaa kaikkea uutta vessan ja keittiön kaakelia, ovien hitsailua, kattokoristeiden saneerausta ym. Minä pidän vanhojen talojen vanhoista kaakeleista ja muutenkin vanhoista taloista)
- Kummastelua, että miksi he haluavat tehdä näin? Asuntoa oli katsomassa jo ennen meitä yli 15 pariskuntaa. Asunnon remonttihan kannattaa heille, he saavat tuplana rahat takaisin. Päädyimme sitten siihen, että joskus vaan maailmassa sitä tapaa ihmisiä ketkä ovat oikeasti hyviä ja kemiat sopivat kohdalleen.
- Perjantai 12.10. kello 17:10 - Tiistai 16.10 kello 19:30 välisenä aikana erittäin jännittyneet Kölnin kuulantyöntäjä sekä puolisko Bob eivät uskalla puhua asiasta mitään. Kysymykseen mitä sä mietit? vastataan erittäin asiallisesti että en paljon mitään, ihan vaan vähän PIIP.
(Poikkeus Lauantaina 13.10 iltapäivällä, kun A-Omistaja soitti kysyäkseen ajankohtaa vuokrasopimuksen allekirjoitukseen. Pientä hihkumista, mutta erittäin vaatimatonta sellaista. Pettymyksiä kun kannattaa vältellä.)
- Tiistai tänään kello 12:oo pankissa. Haimme takuuvuokrat käteisenä ja panikoin koko loppuajan että tuo muistaakseni suurin ikinä taskussani kantamani setelinippu häviää. Tippuu vessanpönttöön tai minut ryöstetään.
- Tiistai tänään 16.10. kello 18:00 lähdimme töistä tapaamiseen. Paperit allekirjoitettiin normaaliin standardi vuokrasopimustyyliin. Ensivaikutelma A-Omistajista vahvistui. Rahakin oli taskussa. Ainoa erikoisuus on extra seikka, missä takapiha luovutetaan käyttöömme niinkuin itse haluamme ja JOS eräs taloon kuuluva kellariosa on kunnossa, saamme tehdä sinne treenikämpän rokkenrollia varten tai vaikka viinikellarin. En ole edelleenkään viinin ystävä, mutta semmoiseen tarkoitettu kellari kuullostaa hienolta.
- Nyt justiinsa tulin tuolta tänne ja kirjoitan tätä kauheaa vauhtia kaksisormijärjestelmällä.

Yritän keskittyä faktoihin.

Talo on rakennettu 1800-luvun lopussa. Se on hiukka vino. Katot on kauhean korkeat. Asunnon ulko-ovessa on pieni kaunista lasia oleva ikkuna, minkä saa avattua ja siitä voi kurkata ulos ja kysyä, että kuka siellä. Rappukäytävässä ihanaa krumeluuria. Keittiössä on se vanha lattia, muuten laminaattia ja jos tietäisitte miten minä vihaan laminaattia, niin voitte uskoa asunnon olevan unelma kaunis, koska laminaatti häviää sinne sokkeloitten ja vanhojen puuovien sekaan. Ja onhan olemassa mattoja.
Parveke on hiukan pyöreä. Semmoinen kuin vanhoissa taloissa on tapana. Kumpaakin suuntaan näkee puun tai puita. Kaupunginosa on ihana, olen siellä ennenkin jo asunut. Ja asunto on ihan hirmuisen iso, paljon isompi kuin mitä olimme kuvitelleet. Minä rakastan sitä jo nyt.

Onnea ilmassa. Saamme avaimet käsiimme minun syntymäpäiväni aamuna. Paljon duunia, mutta kivaa semmoista. Oooh iih kääk ja klunks. Onpas ihanaa.

Todellista haircuttia ja hehkutusta

Onpas ollut harvinaisen miellyttävä viikko. Koska vaikutan niin negatiiviselta, listaan kivat asiat.
Viime torstaina saapui vieraani. Ilta oli mukava, teki niin hyvää pitkästä aikaa jutella ystävän kanssa. Sitten meillä oli vielä mahtava "näyttäytyminen" eräällä jazz klubilla. Päärooleissa Kata ja Bob. Pudotin tuopin lattialle erään naisen laukun päälle ja pöllin vahingossa jonkun tuntemattoman pyörän. (Asia korjattu) Liikaa olutta.

Perjantaina ensin baarissa suomipölinää ja sitten mukavat kotibileet ja pyöräilyä ympäri kaupunkia yöllä kavereitten kanssa. Harvinaisuus: Kumman kirkas tähtitaivas Kölnin yllä. Liikaa olutta ja gin tonicia. Tai ehkä ihan just tarpeeksi, ei sitä koskaan tiedä.

Lauantaina tein brunssin ystäville vieraani kunniaksi. Sitten koko päivä kesämekossa paljain jaloin slackliningia aurinkoisessa puistossa. Illalla Billy Childish & The Musicians Of The British Empire keikalla. Keikka oli loistava ja siitä hurmioituneena menimme tuttavan syntymäpäiville. Sielläkin oli kivaa! Murtauduin yöllä omaan asuntooni pankkikortilla. Liikaa kaikkea.


Väli: Ooh kolleega toi mulle mc donaldsista. Käyn purilaisten kimppuun!
jatkuu... En halua syödä mc do ruokaa ainakaan ennen Joulua. Hiukan ähky olo.

Sunnuntainä heräsimme joku kymmeneltä (Tässä vaiheessa ystäväni vietiin kentälle, hän nukkui yönsä toisessa kämpässä) ja tajusimme olevamme kauheassa kännissä ja Bob kysyi miten ollaan tultu kotiin. En tiedä osasinko vastata. Paluu todellisuuteen, ei helkkari, huomenna on maanantai, joten meidän pitää ryhdistäytyä ja selvittää päämme. Ei mitään yliarvostettuja hammaspesuja, vaan jääkaapin sisältö, astiat ja lehtiä koriin. Kaasukeitin ja peitot ovat aina autossa ja ajoimme samantien puolituntia sellaiselle hiekkarannalle Reinin varteen. Keitimme kahvit ja ihmettelimme. Siellä ei onneksi ollut muita. Luin Aku Ankkaa, join kauheasti maitoa ja Bob torkkui. Ihana kesäinen päivä keskellä syyskuuta. Kaveri liittyi jossain vaiheessa krapulaisena seuraamme ja sitten nautimme päivästä ja ruuasta. Ajelimme myös pitkin maaseutua kuunnellen Beta Bandiä. Mikään ei ole älyttömämpää kuin jäädä darraisena sisätiloihin voivottelemaan. Siis minulle! Parasta liittyä heti samankaltaistensa seuraan tai sään salliessa olla ulkona.
Illalla pari jaksoa Sopranos DVD:tä. Tuo kutos Season on ihan mieletön!

Maananataina kiva työpäivä, illalla kävin aikaisin levolle.

Tiistaina kotonani oli juhliensuunnittelukomitean kokous. Pöytäkirjasta huomaan, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Ja mikä parasta, tänään sain puhelun Suomesta, ensimmäinen vieraani ilmoitti saapumisajankohtansa. Kyllä minä ymmärrän etteivät kaikki pääse paikalle, mutta jo parikin kotomaasta saapuvaa vierasta ilahduttaa hirmuisesti.

Eilen olin Stadionilla katsomassa kuinka Freiburg voitti FC Kölnin 3-1. (Taas!!) 45 000 ihmistä laulamassa kannustuslauluja puna-valkovaatteissa saa ihon kananlihalle.

Nyt on siis Torstai. Tämän kalenteripläjäyksen kirjoittamiseen meni syömisineen puolisen tuntia. Nyt jatkan työntekoa. Kesähiljaisuus on virallisesti ohi ja töissä kaaos-stressi. En anna sen haitata, parempi vaan näin, tunnenpa ainakin olevan hyödyllinen. Ja muutenkin kun huomaan toimivani paljon paremmin stressitilanteissa. Kaikenlainen tyhjänpanttina oleilu ja odottelu kun passivoivat.

Illalla ollaan kutsuttuina ystävien luo syömään, siitäkin iloitsen. Kokoajan kivaa! Ja viikonlopuksi toivon vaan rauhaa, pari asuntonäyttöä (toivottavasti viimeinen), kokkailua, kotona olemista, kävelyretkiä ja joogaa. Mutta koska mitään en suunnittele, voipi olla että päädynkin taas jonnekkin. Toivon alkavani pakkaamaan kirjahyllyn sisältöä. Muutto, en tiedä minne, lähestyy.

Helkkari mikä karmivan huono merkintä. En vain saa vastattua meileihin. Tässä syyt ja kuulumiset. Kuuluu siis hyvää. Pitäkää peukkuja että asunto nyt löytyisi!

(Ainiin ja pari asiaa myös ärsyttävät. Minä viihdytän itseäni aamuisin lukemalla Ilta Sanomia. Mutta nyt ei voi, kun siellä puhutaan vaan jostain maajusseista, sinkkuäideistä ja primitiivisistä BB asukkaista. Miten voi olla, että tositv asioita uutisoidaan suomen lehdissä?!?)

Hei hei, voikaa hyvin!

Kata aka Dirty Chick Tennesee

Paras haihtua vaan

Hyvää päivää!

Olen kotona. En mennyt töihin, koska kärsin kamalista kuukautiskivuista. Nyt auttoi ihan ibuprofeiini, ja olen todella onnellinen, että olen täällä.

Lyhyet kuulumiseni ovat tässä:

Bob on Portugalissa maalla. Hän oleilee ystävän talossa keskellä pampaa. Hänellä on kuulemma asuna verkkarit. Parta kasvaa ja päässä haituvat. Istuu 24 h lepotuolissa puun alla, lukee ja välillä kuin vanha ukko nukahtelee tuoliinsa.
Minulla on kauhea ikävä, koska olen takiaisten sukua.

Työnteko hotsittaa yhtäpaljon kuin neulojen kynsienalle-työntely. En tajua enää mistään mitään, hyvä kun muistan nimeni. Jotenkin vielä reilu viikko sinnittelyä.

Loma alkaa ensi ensi viikon perjantaina, ryysään suoraan duunista Amsterdamin kentälle hakemaan Blancaa, joka suvaitsee vihdoin saapua Eurooppaan sieltä hevonkuusesta.
Sitten me sekä Damin hullu toinen neitonen käyttäydymme erittäin siveästi koko viikonlopun. Istumme siis hiljaa jalat ristissä koko viikonlopun, ihan loman alkamisen kunniaksi. Blanca kertoo Dubain työasioista, myhäilemme.
(En malta enää odottaa hetkeäkään!!)

Sitten palaan kotiin ja Bob palaa samaan aikaan. Auton pakkaus ja kohti Berliiniä. Minun pikku Bob täyttää 37 vuotta ja aiomme juhlia sitä ystävien kanssa pääkaupungissa. Koska minä olen varmaan kovin virkeä Damin reissun jälkeen, on päivänsankari luvannut, etten joudu ajamaan tuona päivänä.



Sitten aiomme suunnistaa kohti Puolaa. Lopusta en tiedä. Suunnitelmissa on Varsovaa, Prahaa, Bratislavaa, autossa Karpaateilla nukkumista (ostin juuri autojääkaapin sekä kaasukeittimen kahvia varten), erilaisia majataloja, hotelleja, ystäviä Wienissä sekä siellä täällä oleilua ja uusien juttujen katselua ja kummastelua.
Parasta kaikessa on se, että suunnitelmaa ei ole, voimme tehdä mitä vaan. Pitää välttää eripuraa ja kiirettä. Paljon kirjoja, kilometrejä, kasoittain cd levyjä ja hyvää ruokaa.



Sitten vielä viikoksi Suomeen. Kesäinen Helsinki on pakko nähdä joka vuosi.

Tässä se on, kesä.

Katapultti menee kesätauolle, tai sitten ei. Saas nährä. Kattellaan.

Nauttikaa rakkaat ihmiset kesästä. Voikaa hyvin ja yritetään välttää murheita.

Perhosia mahassa

Rakkaat Ystävät,

kerron nyt tässä lyhyesti teille, että miksi en ole vastannut meileihin, päivittänyt blogia tai ehtinyt puhua puhelimessa. On ollut hiukkasen puuhaa.

Pääsiäisen jälkeen tapahtunutta:

Heräsin hirveään krapulaan Helsingin Sörnäisissä sijaitsevasta asunnosta pääsiäismaanantaina. Olin hillunut koko yön ulkona, ensin Hidria Spacefolkin keikalla Semifinalissa ja sitten Tavastialla, ja sitten jossain. Vantaan lentokentällä sain jonkun maanisen kohtauksen ja ostin sen pikku Stokkan melkein tyhjäksi ruuasta.
Illalla saavuttuani Kölniin, en ollut enää mitenkään krapulainen, vaan ihan kauheassa kännissä.
Tiistaina saavutin koomapsykoottisen olotilan ja aloimme pakkaamaan. Pakkasimme pari viikkoa. Toissapäivänä oli muutto.
Nyt Bob asuu minun pikku kämpässäni, hänen omaisuutensa on eräässä kellarissa, minkä vuokrasimme.

Nämä kaksi viikkoa olen ollut todella ahkera.

A ] Olen ma-pe töissä väh. klo 10-19
B ] Vapaa-ajalla olen pakkauksen ohessa raivannut koko vaatekaappini sisällön. Vienyt kodittomien auttamispaikkaan kahdeksan jätesäkillistä vaatteita ja heittänyt pois noin 15 paria kenkiä. Lajitellut huivit, hatut, laukut, korut ym. krääsät ja päätynyt taas siihen kauheaan tosiasiaan, että olen kuin joku hullu keräilijä hamstraaja. Olen luopunut massoittain maallisesta krääsästä, ja voin kertoa, että se tekee sielulle hyvää. Paljon parempaa kuin paasto tai joku retriitti.
Nyt kaapeissa on tilaa miehenkin jutuille, siellä voi jotenkin paremmin hengittää. Bob on ripustellut koko vaatekaappini täyteen laventelia. Hän sulloi tuotta yrttiä kankaisiin nenäliinoihin, solmi ne kauniisti narulla kiinni ja nyt huomaan että koko asuntoni ja myös työhuoneeni tuoksuu laventelille. Ilmeisesti kuljetan tuota tuoksua vaatteissani mukanani. Miellyttävää, toivottavasti myös muille. (Herranjumala, toivottavasti en löyhkää jollekkin aromaterapialle!)

Näistä toimista huolimatta olen ehtinyt rampata Stadionilla jalkapalloa katselemassa. SC Freiburg kukisti oman joukkueeni FC Kölnin 3-0.

Olen käynyt konserteissa. Parhaana mainittakoon Murder by Death , jonka nimi kuullostaa ihan hc:lta, mutta sitä se ei ole. Tummanpuhuvaa melankolista rokkia. Toi jotenkin mieleen Madrgadan . Ei levyllä, mutta livenä.
Kehun tässä hiukan itseäni ja kerron, että minulla on aika nuoresta asti ollut hyvä vainu musiikin suhteen. Jos käyn jossain maaseudun nuorisotalossa katselemassa bändejä, tiedän yleensä aina, keistä tulee kuuluisia. Näin on käynyt mm. Mando Diaon kanssa. Muistan kuinka he soittivat kouralliselle tyyppejä jossain ties missä, ja nyt täyttävät kaikki isot paikat.
Murder by Deathista puuttuu tosin tuo ruotsalaisten elvistely-tsexikkyys, mutta niistä tullaan vielä paljon kuulemaan. Varmasti.

Olen saanut asioita hoidettua, mitkä olisin halunnut tehdä aikoja sitten.

Tehnyt ensimmäistä kertaa tänä keväänä parsaa.

Saanut hankituksi hienolle suomalaiselle bluegrass yhtyeelle Jussi Syren & the Groundbreakers , keikan Kölnistä. En ole ihan tyytyväinen klubiin, olisin halunnut parempaan paikkaan, mutta myöhemmin, nyt näin.

Tehnyt työhuoneessa kevätsiivouksen ja lähettänyt lastenkotiin laatikoittain promolevyjä. Hankkinut uusia kasveja. Kummaa miten sitä rojua kertuu sinnekkin, siis tännekkin, täällähän minä työajalla bloggaan. Löysin vanhoja kesälomakuvia, kauan etsimäni talvisaappaat sekä "hukkuneita" tärkeitä papereita. Työhuonetta siivotessa sen oikein tajuaa, että kuinka sitä viettää töissä enemmän aikaa kuin vapaalla.

Muita:
Käynyt monissa kemuissa.

Avustanut treenikämpän siivouksessa.

Lähettänyt kaikki ebayssä myymäni kamat uusille omistajilleen.

Istunut puistoissa, grillannut niin paljon, että on nyt jo makkara-ähky ja oleillut rannalla nauttien säästä. Niin täällä on siis kuumin huhtikuu ikinä. Viikonloput ovat menneet 30 asteessa, nyt sellaista kaksvitosta. Talviturkki poistukoon viikonloppuna.

Olen myös ehtinyt hiukan nukkuakkin, näinä hetkinä olen siirtänyt mantereita ja juossut läpi kummien kaupunkien. Jos nyt vielä laitan muotiblogin pystyyn ja alan rakentamaan taloa, voitte pyytää käymään lääkärissä. Ehkä olen tullut maaniseksi. Laitan sitten siellä pääsairaalassa vielä jonkun yhdistyksen pystyyn niin morjens!

Viimeisenä eikä ollenkaan vähimpänä, rakas Sisareni sai toisen lapsen ja siitä olen kovin mielissäni.

Yhteenveto asioittenlaadusta: Olen hirmuisen onnellinen ja niin ylenpalttisen rakastunut, että ihan huimaa. (Ja kuten hulluilla on tapana sitten murehtia, niin minäkin…nyt tietty tapahtuu jotain ihan kamalaa mikä romuttaa kaiken…)

Eipä täällä muuta. Kolmen tunnin päästä karkaan aurinkoon.
Voikaa kaikki hyvin!

From Cologne with love,
White Trash Bitch K.

P.S. Unohdin ihan mainita, että ne joskus vuosia sitten saamani The Saappaat ovat edelleen jossain liikkeessä. Ensin olivat hävinneet, ja nyt joku on kuulemma sairaalassa ja sanoivat soittavansa minulle asian tiimoilta eilen. Nyt kukaan ei vastaa puhelimeen. En ole ihan varma miten toimia! Anyone?

Kiva ja Antava Taukki joka Antaa

Tere tere!

(Tämä on uusi tervehtimistyylini, puhelimeen vastaan jatkossa halojaa!)

Muutama asia:

1. Luin tässä juuri kirjan nimeltä Raja. Kirjalijan nimi on Riikka Pulkkinen. Sain sen Äidiltä. Alkuun meinasin jättää sen kesken, koska se oli mielestäni niin naivi, mutta jatkoin kuitenkin ja kuinkas sitten kävikään. Kirja imaisi minut niin mukaansa, että ajoin vahingossa väärällä metrolla lähiöön ja luin siellä sitten penkillä kirjaa. Soitin duunin ja sanoin, että on justiinsa yksi tärkeä tapaaminen. No kyllä olikin, luin niin kauan kunnes sormet olivat kohmeessa. Suosittelen.

2. Ne minun uudet saappaat! Mikä show, olen käynyt viiden eri kenkätyypin luona ja kukaan ei suostunut niitä korjaamaan. Nyt löysin yhden paikan ja ne ovat valmiit perjantaina 13. päivä. Näenkin tässä jo jonkin yhtälön. Saas nährä. Jos ne on muuten hienosti kavennettu, niin vähintään korko putoaa sitten illalla.

3. Olemme aloittaneet pakkaamisen Bobin asunnossa. Ostettiin ebaystä kympillä 30 muuttolaatikkoa. Nyt kaikki meneekin nopeammin kuin luultua. Löytyi sympaattiset opiskelijatytöt seuraaviksi vuokralaisiksi ja Bob muuttaa minun luo jo tämän kuun viimeisenä päivänä. Hiukan pelottaa ja kauhistuttaa.
En nyt jaksa ajatella asiaa tämän enempää. Kaikki tulee menemään hyvin, kuten aina. Mitenkäs muuten. (Älkää sanoko mitään muita vaihtoehtoja!)

4. Minulla alkaa tänään illalla loma, joka kestää ensi tiistai aamuun asti. WOW! Vielä 3 tuntia ja sitten pakkaamaan. Lennämme Suomeen, en ole käynyt siellä viime heinäkuun jälkeen.
Nyt seuraa kysymys: Siellä taitaa olla kylmä. Voinko lähteä kevättakissa jos alla on paksu huppari tai villapaita, vai tarvitsenko talvitakin? Onko siellä pipo sää? Onko Helsingissä se tyypillinen jäätävä tuuli?
En ole ollut tähän vuodenaikaan Suomessa ainakaan seitsemään vuoteen. Kuvista päätellen siellä on jo vähän vihreää.
Kertokaa heti, minun pitää parin tunnin päästä pakata laukku!

Lohileipä lihapiirakka karhuolut limppu

Niin ja muistutuksen sananen kaikille Suomessa asuville, jos sitten ilmenee jotain maanlaajuista sähkökatkosta tai vr: n junaliikenne takkuilee, niin tiedätte että ei hätää, Kirjeenvaihtajanne se siellä vaan.

Mukavaa pääsiäistä kaikille, syökää hyvin!

Kevät on täällä

Hihkun ihan innosta. Hihhei. Hyppelehdin koko päivän ulkona kevättakissa. Join myös oluen rannalla ja avasimme isolla poppoolla grillikauden. Hip hep ei kestä kauaa, niin pompitaan ulkona kesämekoissa.